KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Liberalismin ikuinen vapauden kaiho

Orjien huutokauppa New Orleansissa vuonna 1842. Vapauden aatteen suuret puolestapuhujat saattoivat samaan aikaan olla orjanomistajia.

Orjien huutokauppa New Orleansissa vuonna 1842. Vapauden aatteen suuret puolestapuhujat saattoivat samaan aikaan olla orjanomistajia. Kuva: all over press

Liberalismi esitetään usein vapausaatteen voittokulkuna, vaikka usein suurimpia vapauden rajoittajia ovat olleet liberaalit itse.

Arto Huovinen
3.5.2014 16.08

Suuret poliittiset aatteet tapaavat saada niin monia merkityksiä, että ne lopulta voivat olla melkein mitä tahansa.

Liberalismi on varmasti yksi monitulkintaisimmista. On klassinen, utilitarismiin kytkeytyvä yhteiskuntafilosofia ja talousoppi sekä klassinen yksilön vapautta korostava poliittinen liberalismi.

Nykyään liberalismi esiintyy lukuisien puolueiden nimissä aina Venäjän Vladimir Žirinovskin liberaalidemokraateista Japanin hallituspuolue liberaalidemokraatteihin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Puhutaan myös arvoliberalismista, vapaamielisyydestä vastakohtana arvokonservatismille.

Pakkaa sotkee edelleen Yhdysvalloissa vallitseva tapa puhua liberaaleista, joiksi luokitellaan oikealta vasemmalle kaikki ne, jotka eivät ole konservatiiveja.

Viime vuosikymmenten paluumuuttaja on talouselämän mahdollisimman suurta vapautta ajava uusliberalismi.

Moniin muihin aatteisiin verrattuna liberalismi on selvinnyt aika vähällä. Sitä on käsitelty silkkihansikkain sellaisena kuin se halutaan nähdä eikä sellaisena kuin se on.

Wikipedia kuvaa sitä näin: ”Kaikki liberaalit kuitenkin kannattavat vapausoikeuksia kuten yhdistymisvapautta, laajaa sopimusvapautta ja elinkeinovapautta, sananvapautta, lehdistönvapautta ja liikkumisen vapautta, vapautta orjuudesta, pakkotyöstä ja väkivallasta, uskonnonvapautta ja yksityisomistusoikeuksia eli laajaa henkilökohtaista ja taloudellista vapautta.”

Domenico Losurdo pyrkii kirjassaan osoittamaan, että todellisuudessa liberalismi on rikkonut kaikkia näitä oikeuksia vastaan. Eivätkä kyseessä ole mitkään hetkelliset taktiset lipsahdukset, vaan suorastaan olennainen osa liberalismin historiaa.

Sisäinen ristiriita

Ensin pari varoituksen sanaa. Kirjan suomenkielinen nimi Liberalismin musta kirja on epäonnistunut. Losurdon kirja halutaan tällä tuoda vastinpariksi 1990-luvun ranskalaiselle Kommunismin mustalle kirjalle, mutta siitä ei ole kysymys.

Alkuperäinen italiankielinen, liberalismin vastahistoriaa tarkoittava nimi on parempi, mutta ei täysin hyvä sekään. Kirja ei ole systemaattinen historia, vaan pikemminkin pitkä essee. Jonkinlaiset pohjatiedot klassisen liberalismin ajattelijoista helpottavat lukemista, mutta eivät ole aivan välttämättömiä.

Losurdon kirja painottuu 1700- ja 1800-lukujen klassiseen liberalismiin. Intensiteetti kasvaa, kun hän kirjan loppua kohden alkaa solmia lankoja yhteen.

Losurdon teesi on, että liberalismissa on kautta historiansa ollut sisäänrakennettu ristiriita. Kun se on saarnannut vapautta, se on tosiasiassa tarkoittanut vapautta vain tarkasti rajatulle joukolle. Kaikille muille se on pikemminkin merkinnyt entistäkin ankarampaa vapauden menettämistä.

Klassisen liberalismin aikana vapaus koski valkoisia, tietyn varakkuustason saavuttaneita miespuolisia henkilöitä.

Muut olivat vapauskäsitteen ulkopuolella. Losurdon osoittaa herkullisin lainauksin, miten nokkelia perusteluita liberalismin suuret nimet keksivät tämän asiaintilan oikeuttamiseksi.

Orjuuden taakka

Kaikkein suurinta vapauden rajoittamista on tietysti orjuus, jota Losurdo myös laajimmin käsittelee. Se saavutti määrällisen huippunsa liberalismin aikana ja sen valtapiirissä.

Yhdysvaltain ”perustajaisät” vaativat siirtokunnille itsenäisyyttä Englannista aseinaan liberalismin aatteet. Samaan aikaan suurin osa heistä oli orjanomistajia. He korostivat vapauden tarkoittavan myös vapaata oikeutta nauttia omaisuudestaan, orjat mukaan lukien.

Toinen klassisen liberalismin emämaa Englanti kohteli julmasti siirtomaidensa väestöä ja yhtä lailla puolisiirtomaa Irlannin asukkaita.

Losurdo palauttaa myös mieliin sen uskomattoman julmuuden, millä Englannissa ensin maaseutuväestö ajettiin kurjuuteen ja sitten maa teollistettiin.

Kiveä ei juuri jää kiven päälle, kun Losurdo pudottelee jalustoiltaan klassisen liberalismin suuria nimiä. Runsaat sitaatit alkuperäislähteistä ovat kirjan vahvuus, mutta toisaalta tekevät tekstistä hieman poukkoilevaa ja toistelevaa.

Kysymys ei ole mistään uusista tutkimuslöydöistä. Mutta varsin onnistuneesti nämä usein unohdetaan, kun liberalismia ruusunpunaisin silmälasein kuvataan vapausaatteen suureksi voittokuluksi.

Joissakin arvosteluissa on Losurdoa syytetty siitä, että hän ei ota huomioon aikakauden yleistä arvomaailmaa. Mielestäni tämä kritiikki ei osu maaliinsa. Yhtä hyvin voisi sitten todeta, että Hitler, Stalin ja Pol Pot olivat vain ”aikansa lapsia”.

Losurdo antaa terveellisen muistutuksen siitä, ettei edes natsismin ja fasismin taustaa pidä etsiä pelkästään Nietzchestä ja saksalaisista. Niillä oli edeltäjänsä myös liberaalissa anglosaksisessa maailmassa. Kansanmurhat, rotuopit, herrakansa-ajattelu, eugeniikka, kaikki nämä jakselivat paksusti liberalismin kyllästämässä maaperässä.

Joustava aate

Losurdo pystyy perustelemaan yhteenvedossa esittämänsä väitteet.

Demokratia ei ollut liberalismin klassikoille itsestäänselvyys, vaan he pitivät sitä yhteiskuntasopimuksen rikkomisena.

Syrjintälausekkeita ei kumottu kivutta vaan rajuissa myllerryksissä.

Demokratiaan päätynyt historian prosessi ei ollut suoraviivainen.

Vapautumisprosesseja lykittiin usein eteenpäin liberaalin maailman ulkopuolelta.

Vapaus ja vapaudenvastaisuus kietoutuivat yhteen liberalismin kehityksessä.

Lopuksi Losurdo antaa tunnustusta liberalismille. Se on ollut poikkeuksellisen joustava aate ja pystynyt jatkuvasti sopeutumaan ajan haasteisiin. Se on osannut ottaa oppia vastustajistaan – vaikkapa marxilaisuudesta – paljon enemmän kuin vastustaja siitä.

Losurdo toteaa myös, ettei mikään muu ajatussuuntaus ole yhtä paljon syventynyt pohtimaan keskeistä vallan rajoittamisen problematiikkaa.

Losurdo tuntuukin sanovan, että liberalismin on otettava itsensä vakavasti. Vapaus ei voi olla vain joidenkin vapautta.

Domenico Losurdo: Liberalismin musta kirja. Into 2013. 433 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta.

Ukin jäljillä 1930-luvun Neuvostoliitossa

Laguksen nuolet tarkoittaa joukko-osaston hihamerkkiä, jossa on kallellaan olevassa vihreäpohjaisessa kolmiossa kolme oikealle suuntautuvaa keltaista nuolta, joista keskimmäinen on muita pidempi.

Päätalomainen dialogi on herkkua kummallisessa sotakirjassa Laguksen nuolet

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.

Iida Rauma kertoo Finlandia-palkitusta teoksestaan – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Turun palon tuhoja Gustaf Wilhelm Finnbergin tuoreeltaan maalaamina. Kansallisgalleria.

Turun palo vuonna 1827 oli uutinen, joka levisi Australiaan saakka

Uusimmat

Zimbabwen maaseudun huonot tiet ovat johtaneet siihen, että kylien asukkaiden on turvauduttava aasien vetämiin kärryihin ja eräänlaisina takseina toimiviin romuautoihin päästäkseen esimerkiksi lääkäriin. Joukkoliikenteen harjoittajat eivät uskaltaudu surkeille teille bussien rikkoutumisen pelossa.

Aasikärryt palasivat Zimbabwen maalaisteille

Naton lippu tulee pian entistä tutummaksi Suomessa.

”Käsikynkässä taluttaja määrää joskus tahdin” – Turkki hyväksyi lopulta Suomen Nato-jäsenyyden

Jussi Saramo havainnollistaa duplo-palikoilla mutkikkaita asioita.

Isän duploleikit eivät innosta tytärtä – Saramon suositut talousvideot palasivat

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

 
02

Tällaista vihaa maahanmuuttajaehdokkaiden päälle kaadetaan – ”Kampanjointi on muuttunut entistä uhkaavammaksi”

 
03

Kommentti: Perussuomalaiset petti ainoan duunareille antamansa lupauksen – maanantaina monella on krapula, koska puolue jätettiin haastamatta

 
04

Suomalaiset arvostavat ja käyttävät kulttuuripalveluja, paitsi perussuomalaiset

 
05

Kiky-sopimus täyttää seitsemän vuotta – keskituloinen duunari maksanut tuhat euroa työnantajalle kuuluneita maksuja

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Perussuomalaiset rikkoivat antamansa vaalilupauksen” – SAK: Kyse on kahden miljardin euron kysymyksestä

30.03.2023

Kiky-rahojen palautus työnantajille lisäisi palkansaajien tuloja ja vahvistaisi julkista taloutta

30.03.2023

Joka kymmenes duunari on suuressa vaarassa ajautua köyhyyteen

30.03.2023

KU:n pitkäaikainen toimittaja Kai Hirvasnoro palkittiin Salli-palkinnolla

30.03.2023

Kommentti: Perussuomalaiset petti ainoan duunareille antamansa lupauksen – maanantaina monella on krapula, koska puolue jätettiin haastamatta

30.03.2023

Perussuomalaisten suunta ylös, kokoomuksen ja SDP:n alas Ylen viimeisessä vaaleja edeltävässä gallupissa

30.03.2023

Sarkkinen muistuttaa Purran sanoista: ”Sipilän hallituksen kiky kalpenee seuraavan hallituksen päätösten rinnalla”

29.03.2023

Mikään ei ole VM:lle yhtä rakasta kuin leikkaaminen, väittää ”indeksijarrua” kritisoiva Li Andersson

29.03.2023

PAM hylkäsi – Kiinteistöpalvelualan lakot uhkaavat laajeta koko alaa koskeviksi

29.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään