KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Liberalismin ikuinen vapauden kaiho

Orjien huutokauppa New Orleansissa vuonna 1842. Vapauden aatteen suuret puolestapuhujat saattoivat samaan aikaan olla orjanomistajia.

Orjien huutokauppa New Orleansissa vuonna 1842. Vapauden aatteen suuret puolestapuhujat saattoivat samaan aikaan olla orjanomistajia. Kuva: all over press

Liberalismi esitetään usein vapausaatteen voittokulkuna, vaikka usein suurimpia vapauden rajoittajia ovat olleet liberaalit itse.

Arto Huovinen
3.5.2014 16.08

Suuret poliittiset aatteet tapaavat saada niin monia merkityksiä, että ne lopulta voivat olla melkein mitä tahansa.

Liberalismi on varmasti yksi monitulkintaisimmista. On klassinen, utilitarismiin kytkeytyvä yhteiskuntafilosofia ja talousoppi sekä klassinen yksilön vapautta korostava poliittinen liberalismi.

Nykyään liberalismi esiintyy lukuisien puolueiden nimissä aina Venäjän Vladimir Žirinovskin liberaalidemokraateista Japanin hallituspuolue liberaalidemokraatteihin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Puhutaan myös arvoliberalismista, vapaamielisyydestä vastakohtana arvokonservatismille.

Pakkaa sotkee edelleen Yhdysvalloissa vallitseva tapa puhua liberaaleista, joiksi luokitellaan oikealta vasemmalle kaikki ne, jotka eivät ole konservatiiveja.

Viime vuosikymmenten paluumuuttaja on talouselämän mahdollisimman suurta vapautta ajava uusliberalismi.

Moniin muihin aatteisiin verrattuna liberalismi on selvinnyt aika vähällä. Sitä on käsitelty silkkihansikkain sellaisena kuin se halutaan nähdä eikä sellaisena kuin se on.

Wikipedia kuvaa sitä näin: ”Kaikki liberaalit kuitenkin kannattavat vapausoikeuksia kuten yhdistymisvapautta, laajaa sopimusvapautta ja elinkeinovapautta, sananvapautta, lehdistönvapautta ja liikkumisen vapautta, vapautta orjuudesta, pakkotyöstä ja väkivallasta, uskonnonvapautta ja yksityisomistusoikeuksia eli laajaa henkilökohtaista ja taloudellista vapautta.”

Domenico Losurdo pyrkii kirjassaan osoittamaan, että todellisuudessa liberalismi on rikkonut kaikkia näitä oikeuksia vastaan. Eivätkä kyseessä ole mitkään hetkelliset taktiset lipsahdukset, vaan suorastaan olennainen osa liberalismin historiaa.

Sisäinen ristiriita

Ensin pari varoituksen sanaa. Kirjan suomenkielinen nimi Liberalismin musta kirja on epäonnistunut. Losurdon kirja halutaan tällä tuoda vastinpariksi 1990-luvun ranskalaiselle Kommunismin mustalle kirjalle, mutta siitä ei ole kysymys.

Alkuperäinen italiankielinen, liberalismin vastahistoriaa tarkoittava nimi on parempi, mutta ei täysin hyvä sekään. Kirja ei ole systemaattinen historia, vaan pikemminkin pitkä essee. Jonkinlaiset pohjatiedot klassisen liberalismin ajattelijoista helpottavat lukemista, mutta eivät ole aivan välttämättömiä.

Losurdon kirja painottuu 1700- ja 1800-lukujen klassiseen liberalismiin. Intensiteetti kasvaa, kun hän kirjan loppua kohden alkaa solmia lankoja yhteen.

Losurdon teesi on, että liberalismissa on kautta historiansa ollut sisäänrakennettu ristiriita. Kun se on saarnannut vapautta, se on tosiasiassa tarkoittanut vapautta vain tarkasti rajatulle joukolle. Kaikille muille se on pikemminkin merkinnyt entistäkin ankarampaa vapauden menettämistä.

Klassisen liberalismin aikana vapaus koski valkoisia, tietyn varakkuustason saavuttaneita miespuolisia henkilöitä.

Muut olivat vapauskäsitteen ulkopuolella. Losurdon osoittaa herkullisin lainauksin, miten nokkelia perusteluita liberalismin suuret nimet keksivät tämän asiaintilan oikeuttamiseksi.

Orjuuden taakka

Kaikkein suurinta vapauden rajoittamista on tietysti orjuus, jota Losurdo myös laajimmin käsittelee. Se saavutti määrällisen huippunsa liberalismin aikana ja sen valtapiirissä.

Yhdysvaltain ”perustajaisät” vaativat siirtokunnille itsenäisyyttä Englannista aseinaan liberalismin aatteet. Samaan aikaan suurin osa heistä oli orjanomistajia. He korostivat vapauden tarkoittavan myös vapaata oikeutta nauttia omaisuudestaan, orjat mukaan lukien.

Toinen klassisen liberalismin emämaa Englanti kohteli julmasti siirtomaidensa väestöä ja yhtä lailla puolisiirtomaa Irlannin asukkaita.

Losurdo palauttaa myös mieliin sen uskomattoman julmuuden, millä Englannissa ensin maaseutuväestö ajettiin kurjuuteen ja sitten maa teollistettiin.

Kiveä ei juuri jää kiven päälle, kun Losurdo pudottelee jalustoiltaan klassisen liberalismin suuria nimiä. Runsaat sitaatit alkuperäislähteistä ovat kirjan vahvuus, mutta toisaalta tekevät tekstistä hieman poukkoilevaa ja toistelevaa.

Kysymys ei ole mistään uusista tutkimuslöydöistä. Mutta varsin onnistuneesti nämä usein unohdetaan, kun liberalismia ruusunpunaisin silmälasein kuvataan vapausaatteen suureksi voittokuluksi.

Joissakin arvosteluissa on Losurdoa syytetty siitä, että hän ei ota huomioon aikakauden yleistä arvomaailmaa. Mielestäni tämä kritiikki ei osu maaliinsa. Yhtä hyvin voisi sitten todeta, että Hitler, Stalin ja Pol Pot olivat vain ”aikansa lapsia”.

Losurdo antaa terveellisen muistutuksen siitä, ettei edes natsismin ja fasismin taustaa pidä etsiä pelkästään Nietzchestä ja saksalaisista. Niillä oli edeltäjänsä myös liberaalissa anglosaksisessa maailmassa. Kansanmurhat, rotuopit, herrakansa-ajattelu, eugeniikka, kaikki nämä jakselivat paksusti liberalismin kyllästämässä maaperässä.

Joustava aate

Losurdo pystyy perustelemaan yhteenvedossa esittämänsä väitteet.

Demokratia ei ollut liberalismin klassikoille itsestäänselvyys, vaan he pitivät sitä yhteiskuntasopimuksen rikkomisena.

Syrjintälausekkeita ei kumottu kivutta vaan rajuissa myllerryksissä.

Demokratiaan päätynyt historian prosessi ei ollut suoraviivainen.

Vapautumisprosesseja lykittiin usein eteenpäin liberaalin maailman ulkopuolelta.

Vapaus ja vapaudenvastaisuus kietoutuivat yhteen liberalismin kehityksessä.

Lopuksi Losurdo antaa tunnustusta liberalismille. Se on ollut poikkeuksellisen joustava aate ja pystynyt jatkuvasti sopeutumaan ajan haasteisiin. Se on osannut ottaa oppia vastustajistaan – vaikkapa marxilaisuudesta – paljon enemmän kuin vastustaja siitä.

Losurdo toteaa myös, ettei mikään muu ajatussuuntaus ole yhtä paljon syventynyt pohtimaan keskeistä vallan rajoittamisen problematiikkaa.

Losurdo tuntuukin sanovan, että liberalismin on otettava itsensä vakavasti. Vapaus ei voi olla vain joidenkin vapautta.

Domenico Losurdo: Liberalismin musta kirja. Into 2013. 433 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mainettaan parempi Mauno Pekkala – Erkki Tuomiojan kirjoittama elämäkerta valottaa Suomen ainoan kansandemokraattisen pääministerin taustoja

Kohti uutiserämaiden Suomea – lehdistö on kohta yhtä keskittynyttä kuin kauppa

Kuolemasta tietokirjan kirjoittanut Tiina Raevaara kääntäisi huomion elämän pidentämisestä sen parantamiseen

Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.Pentti Raittila perkasi vasemmiston historiaa – Hämeen Yhteistyö -sanomalehti ja kaksi journalistia heijastivat SKDL:n linjoja ja riitoja.

Punaisella Tampereella asiat menivät eri tavalla – Uutuuskirja valottaa historiaa lehtimiesten kautta

Uusimmat

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään