Teknologiateollisuuden uusien tilauksien ja tarjouspyyntöjen lisääntyminen saa alan etujärjestön toimitusjohtajan Jorma Turusen luonnehtimaan suhdannetilannetta ”lievästi positiiviseksi”.
Taantuman päättymistä hän ei kuitenkaan tohdi vielä uusienkaan lukujen valossa julistaa. Kokonaiskuvaa hämmentää Venäjän tilanne.
Suomen teknologiateollisuuden vienti Venäjälle on kääntynyt jo laskuun. Jos Ukrainan kriisi laajenee, seuraukset voivat olla Turusen mukaan kohtalokkaat teknologiateollisuuden Venäjän-viennille.
Taantumaan ajautunut Venäjä muodostaa yhdeksän prosenttia teknologiateollisuuden viennin arvosta.
Jo heti vuoden alussa yritysten saamat tarjouspyynnöt lisääntyivät. Niiden realisoituminen tilauksiksi antaa aiheen luottaa suhdannekäänteen kestävyyteen. Tarjouspyynnöt jatkoivat tilausten ohella kasvuaan myös huhtikuussa.
Teknologiateollisuuden yritykset saivat tammi – maaliskuussa euromääräisesti seitsemän prosenttia enemmän uusia tilauksia kuin vuotta aikaisemmin vastaavalla jaksolla.
Kovin korkealla teknologiateollisuuden odotukset eivät tulevan kasvun suhteen ole. Suurimmalla vientimarkkinalla Länsi-Euroopassa talouskasvu on viriämisestä huolimatta jäämässä vaatimattomalle tasolle. Suomen teknologiateollisuuden viennistä Länsi-Eurooppaan menee runsaat 40 prosenttia.
Hyviä uutisia metsästä
Metsäteollisuuden uudet investoinnit Äänekoskelle ja Varkauteen ovat hyviä uutisia myös teknologiateollisuudelle. Niiden odotetaan tuovan tilauksia teknologiateollisuuden laitevalmistajille ja palvelutuottajille.
Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstömäärä on edelleen laskussa sekä Suomessa että tytäryrityksissä ulkomailla. Suomessa teknologiateollisuus työllistää noin 300 000 henkeä ja ulkomailla hieman vähemmän. Henkilöstö väheni vuonna 2013 2,5 kotimaassa prosentilla ja noin 5 prosentilla ulkomailla.
Paikallinen sopiminen yleistymässä
Teknologiateollisuuden paikallisen sopimisen linja on yleistymässä, iloitsee Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Risto Alanko.
Järjestön selvityksen mukaan kolmasosa työllisyys- ja kasvusopimuksen ensimmäisen vaiheen palkankorotuksista sovittiin paikallisesti.
Lisäksi yli 90 prosentissa yrityksistä käytiin henkilöstön kanssa keskustelut yrityksen taloudesta, tilauskannasta ja työllisyyskehityksestä.
Paikallisten palkkaratkaisujen määrä oli Alangon mukaan huomattava verrattuna aikaisemman ns. raamisopimuksen tilanteeseen, jossa palkankorotukset jaettiin lähes järjestään yleiskorotuksina. Vain 10 prosenttia sovittiin yrityskohtaisesti.
Nytkin palkankorotuksista jaettiin yleiskorotuksina kaksi kolmasosaa eli selvä enemmistö.
– Tärkeintä on saada prosessi käyntiin. Teknologiateollisuuden odotukset paikallisen sopimisen suhteen ovat suuret, Alanko toteaa.
Teknologiateollisuuden yrityksistä valtaosan tavoitteena on tehdä työllisyys- ja kasvusopimukseen sisältyvät palkantarkistukset jatkossakin paikallisesti. Kuitenkin lähes joka neljäs yritys suosisi yleiskorotuksia. (UP/KL)
uutiskirje 
