Eurokriisi ja etenkin sen hoitoon käytetty austerity-politiikaksi ristitty matokuuri on vahingoittanut Euroopan yhteiskunnallista vakautta tavalla, joka uhkaa demokratian ja oikeusvaltion periaatteita.
Näin tulkitsee yliopistonlehtori Pauli Rautiainen Euroopan neuvoston pääsihteerin Thorbjørn Jaglandin huhtikuussa julkaisemaa ihmisoikeusraporttia State of human rights, democracy and the rule of law in Europe. Rautiainen kirjoittaa raportista Tampereen yliopiston Alusta-verkkojulkaisussa.
Jaglandin johtopäätöksen mukaan Euroopassa on meneillään pahin ihmisoikeuskriisi sitten kylmän sodan.
”Tuloerojen tasoittuminen oli poikkeus”
Rautiainen kirjoittaa länsimaisen ihmisoikeusajattelun olevan uusien haasteiden edessä.
”Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevat ihmisoikeussopimukset on rakennettu tasaisen talouskasvun ja tulo- ja varallisuuserojen kaventumisen varaan. Thomas Piketty on kuitenkin osoittanut 1900-luvun tulo- ja varallisuuserojen tasoittumisen poikkeukseksi, joka on nyt korjaantumassa eli palautumassa normaalitilaan, jossa valitsee voimakkaat tulo- ja varallisuuserot, kun talouskasvu vähenee väestönkasvun hiipuessa. Siksi 2000-luvun eurooppalaisiksi ihmisoikeuskysymyksiksi ovat nousemassa 1800-luvun eurooppalaiset ihmisoikeuskysymykset.”
Rautiaisen mukaan ihmisoikeusloukkauksen uhreja ovat tässä ajassa vessaan harvoin pääsevät vanhainkodin asukkaat, esteellisessä ympäristössä elävät vammaiset, kotiinsa palautetut romanikerjäläiset tai vaikkapa vaille terveydenhoitoa jäävät paperittomat siirtolaiset.
”Ruokkii ääriliikkeitä”
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n suosituksissa eurokriisin hoitoon oli keskeistä julkisen sektorin leikkaaminen. Niiden pohjalta eurooppalaiset valtiot ovat loukanneet kansalaistensa taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia. Ihmisoikeusloukkaukset ovat kohdistuneet muun muassa oikeuteen riittäviin sosiaalisiin tukiin, terveydelliseen ja sosiaaliseen apuun sekä kollektiiviseen sopimiseen.
Euroopan neuvoston pääsihteeri esittää raportissaan huolensa siitä, että kasvattaessaan eriarvoisuutta austerity-politiikka osaltaan ruokkii ääriliikkeiden kannatusta ja nakertaa ihmisten luottamusta demokratiaan.
Valtiosääntötuomioistuin kumosi Portugalin budjetin
Rautiaisen mukaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on viime vuonna antamissaan ratkaisuissa vahvistanut eurovaltioiden Kreikalta vaatimien julkisen talouden menoleikkauksien loukkaavan yleiseurooppalaisia perus- ja ihmisoikeuksia. Syyttävä sormi kohdistui Suomen kaltaisiin jäsenmaihin. Komitean mukaan ne asettivat Kreikan lainoittamiselle sellaisia ehtoja, jotka käytännössä pakottivat Kreikan polkemaan omien kansalaistensa sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia.
Portugalin troikalta eli EU:lta, Euroopan keskuspankilta ja IMF:ltä saaman tukipaketin ehtona olivat valtiontalouden säästöt, jotka ajoivat maan lamaan ja leikkasivat palkkoja, eläkkeitä ja julkisia palveluita.
Portugalissa tukipaketin ehtoina ollut talouspolitiikka ja kansalaisten perus- ja ihmisoikeudet joutuivat niin viime vuonna niin suureen ristiriitaan, että maan valtiosääntötuomioistuin kumosi hallituksen valmisteleman valtion budjetin perustuslain vastaisena, Pauli Rautiainen kirjoittaa.