Ghanalaiskylä ei joudu enää hautaamaan lapsia

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Vielä pari vuotta sitten Zainab Abubakar oli tavallinen ghanalaisnainen. Nyt hän pelastaa pikkulasten henkiä.

Abubakar on yksi 16 500 vapaaehtoisesta, jotka Ghanan terveyspalvelu on kouluttanut hoitamaan tavallisimpia lastentauteja kylissä. Lääkkeet annetaan ilmaiseksi, mutta potilaat maksavat käynnistä noin 15 eurosenttiä.

Vuonna 2007 alkanut hanke tähtää lapsikuolleisuuden vähentämiseen neljässä Pohjois-Ghanan maakunnassa. Seudun lasten yleisimpiin tappajiin kuuluvat keuhkokuume, ripuli ja malaria.

Vapaaehtoiset eivät saa työstään palkkaa. Abubakar iloitsee kuitenkin siitä, että hän pystyy pelastamaan lasten henkiä.

– Yhteisön palveleminen on intohimoni, hän vakuuttaa.

Klinikalla tungosta

Kpilon maaseutukunnasta on 12 kilometrin kävelymatka lähimmälle terveysklinikalle, jonka piirissä on 40 kylää, joten ruuhkaa riittää.

Äideille on suuri helpotus, kun he voivat lapsen sairastuessa turvautua klinikan sijasta Abubakarin apuun. Nähdessään heikon ja kuumeisen lapsen hän osaa päätellä, vaivaako tätä keuhkokuume vai malaria, ja määrätä oikeat lääkkeet.

Jos kyse on malariasta, Abubakar kertoo kylvettävänsä lapsen ja liuottavansa ensimmäisen tabletin puhtaaseen kuppiin, minkä jälkeen äiti saa ohjeet jatkolääkityksestä.

– Seurantakäynnillä tarkistan, että lapsi saa lääkkeen oikeaan aikaan, hoitaja sanoo.

Helpotusta elämään

Kpilossa asuva neljän lapsen leskiäiti Ayishetu Hamdellah kiittelee, että Abubakarista on valtavasti hyötyä. Elämä helpottui, kun vuoden vanhan Inusa-pojan toistuviin malarioihin saadaan hoitoa kotikylässä.

Kpilon kylän päällikkö Mahama Abdullah toivoo, että hoito ulotettaisiin myös aikuisiin.

– Hankkeen alettua emme ole joutuneet kirjaamaan lasten kuolemia, hän iloitsee.

Hanketta toteutetaan YK:n lastenrahaston Unicefin tuella ja Yhdysvaltain kehitysapuviraston Usaidin rahoituksella.

Perusasiat kuntoon

Vapaaehtoiset kulkevat talosta taloon jakaen perustietoa. Abubakar painottaa rintaruokinnan tärkeyttä, nukkumista hyttysverkon alla ja käsien pesua saippualla. Vaikeat sairaustapaukset hän raportoi lähimmälle klinikalle.

Hankkeen apulaiskoordinaattori Alhassan Abukari kertoo, että Pohjois-Ghanan terveydenhuolto on ollut retuperällä, koska alue jää sadekauden tulvien aikaan erityksiin.

– Huomattava osa asukkaista on ollut vailla terveyspalveluja, joten vapaaehtoiset täyttävät valtavan aukon. Esimerkiksi Saboban alueella on vain yksi sairaanhoitaja, jonka pitäisi huolehtia 20 kylästä, hän kertoo.

Unicefin mukaan lasten keuhkokuumeen hoito kylissä voi alentaa lapsikuolleisuutta jopa 70 prosenttia. Myös malariaan menehtyvien lasten määrää voidaan pudottaa 40–60 prosenttia.