Äänestys europarlamentin vaaleissa alkoi, kun ennakkoäänestyspaikat keskiviikkona avautuivat. Ennakkoäänestyksen suosio on eri vaaleissa viime vuosina tasaisesti kasvanut. Se ei olekaan mikään ihme, sillä ennakkoon äänestäminen on helppoa.
Monien äänestäjien osalta vaalit on jo käyty ja ääni annettu, ennen kuin puolueet ovat edes ehtineet kunnolla käynnistää kampanjoidensa loppurutistusta.
On äänestysprosentti sitten kuinka alhainen tahansa, niin näissäkään vaaleissa ei yksikään paikka jää täyttämättä. Vaalitulos on demokraattisissa vaaleissa kansan tahto, vaikka tulos voi ”vinoutua” esimerkiksi alhaisen äänestysinnon vuoksi.
Jo tuttuun tapaan äänestäjät lienevät näissäkin EU-vaaleissa vilkkaammin liikkeellä suurissa kaupungeissa ja eteläisessä Suomessa. Kun vaalipiirinä on koko maa, niin esimerkiksi jonkun alueen erityisen alhainen äänestysaktiivisuus vinouttaa tulosta.
EU-vaaleissa perinteisesti innokkaimmin liikkeellä ovat olleet ylemmät toimihenkilöt. Vähiten vaalit taas ovat kiinnostaneet työväestöä. Se on näkynyt Suomen vaalituloksessa kokoomuksen yliedustuksena. Äänestämättä jättäminen ropiseekin suoraan kokoomuksen ja osin myös keskustan laariin.
Ennakkoon yleensä äänestävät ne, joille valinnan tekeminen on helppoa ja ehdokas on tiedossa. Niin sanottuja liikkuvia ja epävarmoja äänestäjiä on kuitenkin paljon – myös ”omien” kannattajien joukossa – ja siksi puolueet satsaavat nytkin viimeiseen viikkoon. Viime hetken onnistuneilla kampanjoilla on mahdollista nostaa äänestysintoa. Toisaalta viimeisten päivien epäonnistumiset kampanjoinnissa voivat karkottaa äänestämistä jo harkinneita nukkuvien puolueen riveihin.
Tällä kertaa tv:n vaalitenteillä saattaa olla suuri merkitys äänestysintoon. Tenteissä puolueiden välille haetaan eroja ja siksi on ymmärrettävää, että niissä puhutaan monista sellaisista kotimaan politiikkaan liittyvistä asioista, joista europarlamentissa ei päätetä.
EU-vaaleilla on kyllä välillisesti vaikutusta kotimaan politiikkaan ja puolueiden kannatuskehitykseen. Nyt niissä mitataan muun muassa sitä, heijastuuko SDP:n puoluejohtajan vaihto sen kannatukseen. Myös talouskriisi ja sen hoito näkyvät eurovaalien kampanjoinnissa ja lopputuloksessa.
uutiskirje 
