KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ruotsissa käydään perheväkivaltaa vastaan feministisillä periaatteilla

Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä ja tehtävä väkivalta näkyväksi, sanoo Olga Persson.

Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä ja tehtävä väkivalta näkyväksi, sanoo Olga Persson. Kuva: SKR

Ruotsissa perheväkivallan vastainen työ perustuu feministiseen ideologiaan ja tulokset ovat hyviä.

Kristiina Koivunen
17.5.2014 14.00

Perhesurmia ja parisuhdeväkivaltaa on Ruotsissa asukaslukuun suhteutettuna vähemmän kuin Suomessa. Naapurimaassa naisten pahoinpitelyjä yritetään vähentää toisella lailla kuin Suomessa; suurimman osan työstä tekevät feministijärjestöt. Kvinnojour eli naispäivystys on suurimmissa kaupungeissa toimiva valtakunnallinen järjestö, Kvinnohus eli Naisten talot toimivat paikallisesti.

Naispäivystysten kattojärjestö Sveriges kvinno- och tjejjourers riksförbund SKR panostaa kahteen asiaan: toisaalta se pyörittää turvakoteja ja auttaa pahoinpideltyjä naisia, toisaalta se pyrkii vaikuttamaan Ruotsin yleiseen ilmapiiriin ja viranomaisten asenteisiin.

Neljäkymmentä vuotta jatkunut tiedottaminen näkyy muun muassa poliisilaitoksilla ja syyttäjävirastoissa. Jokaisella poliisiasemalla on perheväkivaltaan perehtynyt poliisi.

ILMOITUS
ILMOITUS
Jokaisella poliisiasemalla on perheväkivaltaan perehtynyt poliisi.

Väkivalta johtuu
epätasa-arvosta

Kaikkien Pohjoismaiden tilanteen hyvin tuntevan SKR:n järjestösihteerin Olga Perssonin mielestä Suomessa on vahvempi macho-kulttuuri kuin Ruotsissa.

– Me emme käytä neutraaleja yleistermejä, vaan sanomme, että uhrit ovat naisia ja tekijät miehiä, hän sanoo.

Perssonin mielestä on lopettava vaikeneminen naisten pahoinpitelystä, puhuttava asioista niiden oikeilla nimillä ja tehtävä väkivalta näkyväksi.

– Naisiin kohdistuvan väkivallan perimmäinen syy on naisten ja miesten väinen epätasa-arvo koko yhteiskunnassa. Väkivalta on yksi miesten keinoista kontrolloida naisia, selittää SKR:n puheenjohtajana huhtikuuhun saakka toiminut Carina Ohlsson. Naisten pahoinpitely on koko yhteiskunnan ongelma, ei vain joidenkin naisten ja perheiden ongelma.

– Miesten naisiin kohdistama väkivalta on erilaista kuin miesten keskinäinen väkivalta, Ohlsson selittää. Naisten fyysistä pahoinpitelyä edeltää yleensä pitkäaikainen psyykkinen pahoinpitely, joka alkaa vaivihkaisena vähättelynä.

– Jos mies käyttäytyisi aggressiivisesti heti suhteen alussa, nainen jättäisi miehen, hän jatkaa.

– Väkivaltainen mies murtaa samanaikaisesti sekä puolisonsa itsetuntoa että tämän sosiaalisia kontakteja. Hän pyrkii vaivihkaa katkaisemaan tämän välit sukulaisiin ja ystäviin saadakseen naisen riippuvaiseksi itsestään, Ohlsson jatkaa.

Monien naisten on vaikea puhua puolisonsa väkivaltaisuudesta. Näin on varsinkin jos työntekijöillä ei ole riittäviä valmiuksia toimia perheväkivallan uhrien kanssa. Puolison pahoinpitely vaikuttaa uhriin eri lailla kuin muu väkivalta.

– Väkivalta on yleensä jatkunut pitkään uhrin hakiessa apua. Siksi päätös siitä, että useat teot voidaan oikeudenkäynneissä käsitellä yhtenä rikoksena, oli tärkeä edistysaskel, kertoo Ohlsson.

Tämä kirjattiin kvinnofrids-lakiin, eli naisrauhalakiin, joka tuli Ruotsissa voimaan vuonna 1999. Terveys- ja sosiaalialan työntekijöitä, poliiseja ja oikeuslaitosten henkilökuntaa koulutettiin uuden lain soveltamiseen.

Turvakoteja ja feministisiä
tiedostamisryhmiä

Se, että naispäivystyksen ja turvakotien pyörittäminen on feministijärjestöjen vastuulla, vaikuttaa niiden imagoon. Järjestöt eivät ole viranomaisia eivätkä anna tietoja viranomaisille. Tämä madaltaa pahoinpitelyn uhrien kynnystä hakea apua, vaikka heillä olisi huonoja kokemuksia poliisilaitoksilta tai sosiaalitoimistoista.

Naistalojen kolme tärkeintä paikallista tehtävää ovat naispäivystykset, turvakodit ja feministiset tiedostamisryhmät. Palkattujen työntekijöiden lisäksi niissä toimii vapaaehtoisia, jotka muun muassa ovat mukana ryhmissä.

– Ryhmät ovat naisten tukea toisille naisille, selittää Ohlsson.

Pitkään jatkunut psyykkinen väkivalta vaikuttaa uhrin itsetuntoon. Monet häpeävät tilannettaan tai kokevat itsensä syyllisiksi ajauduttuaan yhteen väkivaltaisen miehen kanssa.

– Heidän on hyvä nähdä, että toisillakin on samanlaisia ongelmia. Se saa heidät kokemaan avun hakemisen vähemmän dramaattisena asiana, Ohlsson sanoo.

Naistalojen ja tiedostamisryhmien kautta väkivallan kohteeksi joutuneet naiset saavat apua myös käytännön asioissa, kuten rikosilmoituksen tekemisessä pahoinpitelystä.

– Monien pahoinpideltyjen naisten on vaikea lopettaa suhdetta lasten takia. He saattavat olla taloudellisesti miehestään riippuvaisia, tai pitkään jatkuneen itsetunnon nujertamisen takia heillä ei ole voimia huoltajuusoikeudenkäyntiin. Tällaisissa tapauksissa naistentalon työntekijä tai vapaaehtoinen voi tulla mukaan oikeudenkäynteihin, Carina Ohlsson kertoo.

Psyykkinen väkivalta
lisää fyysisiä sairauksia

– Väkivallan uhrien pitäisi hakea apua, vaikka tilanne ei olisikaan edennyt niin pitkälle, että on paettava henkensä edestä, Ohlsson sanoo.

– Tilanne on kuitenkin uhrille vaikea, tunteetkin vaikuttavat, sillä suhde pahoinpitelijään alkoi rakkaussuhteena. Monet naiset ajattelevat, että parisuhteissa on hyviä ja huonoja kausia, he toivovat tilanteen paranevat ja puolison väkivaltaisten puuskien menevän ohi, hän jatkaa.

Psyykkisesti pahoinpideltyjen naisten uupumus näkyy Ohlssonin mukaan myös siten, että heillä on enemmän stressiperäisiä sairauksia kuin naisilla keskimäärin. He mukautuvat vähitellen toimimaan niin, ettei puoliso arvostelisi heitä tai saisi raivokohtauksia. Se vaikuttaa naisten elimistöön, koska he ovat koko ajan eräänlaisessa valmiustilassa. Tämäkin osoittaa, kuinka moniulotteinen ongelma perheväkivalta on ja miten monella tavalla se vaikuttaa uhriin.

Ohlssonin mielestä väkivaltaisissa perheissä kasvaneiden lasten tilanne on aivan oma ongelmansa, johon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Äidin pahoinpitelyn näkeminen voi vaikuttaa lapseen yhtä paljon kuin häneen itseensä kohdistuva pahoinpitely.

Naispäivystykseen
voi soittaa aina

Ruotsissa on noin kaksisataa turvakotia, joista valtaosaa pyörittävät Naisten talo -yhdistykset. Viisikymmentä turvakotia on kuntien vastuulla.

– Turvakodeissa ja salaisissa turva-asunnoissa asuu 4 000 naista ja 1 700 lasta, kertoo Olga Persson.

Joka vuosi keskimäärin seitsemäntoista naista kuolee Ruotsissa puolisonsa tai entisen puolisonsa pahoinpitelyyn tai niin sanotun kunniamurhan uhrina. Luku on suunnilleen yhtä suuri Suomessa, vaikka Ruotsissa on yhdeksän miljoonaa asukasta, eli lähes kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa.

Viime talvena suomalaisissa tiedotusvälineissä pohdittiin erityisen raa’an naismurhan jälkeen sitä, miksi uhri ei saanut apua. Ruotsissa pahoinpidellyt naiset voivat soittaa kvinnojouriin eli naispäivystykseen, joka toimii läpi vuorokauden. Siellä annetaan sekä käytännön neuvoja akuuteissa tilanteissa että tuetaan uhreja oman tilanteensa hahmottamisessa.

Paikallisten naispäivystysten ja muiden viranomaisten tukena toimii Uppsalassa sijaitseva kansallinen tietokeskus, jolla on laaja tietokanta. Sen numeroa ei ole tarkoitettu uhreille vaan heitä auttaville työntekijöille, ja siitä vastataan kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa.

Naisille tarkoitetun puhelinneuvonnan ohessa SKR pyörittää teini-ikäisille tytöille tarkoitettua tjejjuria eli tyttöpäivystystä, jonne voi ottaa yhteyttä myös sähköpostitse.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kabulin torialuetta, jossa kävelevillä naisilla on kaikilla miessaattaja.

Afganistanilainen lääketieteen opiskelija taistelee masennuksen ja näköalattoman tulevaisuuden alhossa

Kansainvälisen kansalaisjärjestöviikon istunto Nuorisoliikkeet ja demokraattiset tulevaisuudet Etelä-Aasiassa järjestettiin Bangkokin Thammasatin yliopistossa.

Etelä-Aasian nuoriso haluaa muutosta, myös kansalaisjärjestöihin

Caracasissa nähtiin USA:n iskua vastustavia mielenosoituksia sunnuntaina 4. tammikuuta.

Viisi nostoa USA:n iskun vaikutuksista – ”Jos se hyväksytään tuolla, niin millä moraalisilla lihaksilla sitä sitten kritisoidaan vaikka Venäjän kohdalla?”

Yhdysvallat hyökkäsi Venezuelaan ja kaappasi maan johtajan Nicolas Maduron. Maduron kannattaja kuvattiin Caracasissa lauantaina.

USA toimii kuin Venäjä – Hyökkäys Venezuelaan on törkeä kansainvälisen oikeuden loukkaus

Uusimmat

Minja Koskela

Vasemmistoliiton Koskela ihmettelee, onko kyse silkasta jääräpäisyydestä vai hämmästyttävästä kyvyttömyydestä: ”Hallituksen valtava mahalasku on kauheaa katsottavaa”

Eduskuntavaaleihin on vielä yli vuosi aikaa.

Vasemmisto nousi Ylen gallupissa – Näin KU:n toimituksessa analysoitiin kannatusmittausta

Li Andersson muistuttaa Donald Trumpin hallinnon todenneen, ettei se sulje sotilaallisia toimia pois Grönlannin valtaamiseksi.

Li Andersson muutti näkemystään: Trump saattaa käyttää voimaa Grönlantiin

Petteri Orpon (oik.) hallitus on syyttänyt huonosta tilanteesta kansainvälisiä suhdanteita. Kuvassa vasemmalla valtiovarainministeri Riikka Purra.

Suomessa on nyt EU:n suurin työttömyys

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Viisi nostoa USA:n iskun vaikutuksista – ”Jos se hyväksytään tuolla, niin millä moraalisilla lihaksilla sitä sitten kritisoidaan vaikka Venäjän kohdalla?”

 
02

USA toimii kuin Venäjä – Hyökkäys Venezuelaan on törkeä kansainvälisen oikeuden loukkaus

 
03

Tekoäly syö työt – ”Nyt pitää puhua perustulosta”

 
04

Kestävyystutkija Arto O. Salonen: ”Päättäväinen ratkaisijan roolin ottaminen on viisasta oman elämän mielekkyyden kannalta”

 
05

Suuryritykset yrittävät vaientaa ympäristönsuojelijat perusteettomilla oikeusjutuilla

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Afganistanilainen lääketieteen opiskelija taistelee masennuksen ja näköalattoman tulevaisuuden alhossa

08.01.2026

Tekoäly syö työt – ”Nyt pitää puhua perustulosta”

07.01.2026

Veikko Kumpumäki In memoriam

07.01.2026

Etelä-Aasian nuoriso haluaa muutosta, myös kansalaisjärjestöihin

05.01.2026

Viisi nostoa USA:n iskun vaikutuksista – ”Jos se hyväksytään tuolla, niin millä moraalisilla lihaksilla sitä sitten kritisoidaan vaikka Venäjän kohdalla?”

05.01.2026

USA toimii kuin Venäjä – Hyökkäys Venezuelaan on törkeä kansainvälisen oikeuden loukkaus

03.01.2026

Suuryritykset yrittävät vaientaa ympäristönsuojelijat perusteettomilla oikeusjutuilla

02.01.2026

Jäähyväiset Jätkäjätkille – Keskustelimme Asan kanssa kollektiivitaiteesta ja kokeilevuudesta

01.01.2026

Kuvataiteilija Mariam Falailehia innostavat niin suomalainen kuin arabialainenkin kansanperinne, mytologia ja tarusto

31.12.2025

Kapinoikaa enemmän, nuoret

29.12.2025

Puola väsyi Ukrainaan ja upposi omiin riitoihinsa

27.12.2025

Samppanjaa synnyttäjille – katse on helpompi kääntää leikkauksista naisten turhamaisuuteen

24.12.2025

Afrikan viimeisen siirtomaan itsenäisyyshaaveet romuttuivat jälleen

23.12.2025

”Niin he ajoivat lapsen ja vanhemmat ulos ja polttivat seimen, koska sen ajan henki nyt vaan oli sellainen” – Keljumi jouluna 2025

23.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään