KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ruotsissa käydään perheväkivaltaa vastaan feministisillä periaatteilla

Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä ja tehtävä väkivalta näkyväksi, sanoo Olga Persson.

Asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä ja tehtävä väkivalta näkyväksi, sanoo Olga Persson. Kuva: SKR

Ruotsissa perheväkivallan vastainen työ perustuu feministiseen ideologiaan ja tulokset ovat hyviä.

Kristiina Koivunen
17.5.2014 14.00

Perhesurmia ja parisuhdeväkivaltaa on Ruotsissa asukaslukuun suhteutettuna vähemmän kuin Suomessa. Naapurimaassa naisten pahoinpitelyjä yritetään vähentää toisella lailla kuin Suomessa; suurimman osan työstä tekevät feministijärjestöt. Kvinnojour eli naispäivystys on suurimmissa kaupungeissa toimiva valtakunnallinen järjestö, Kvinnohus eli Naisten talot toimivat paikallisesti.

Naispäivystysten kattojärjestö Sveriges kvinno- och tjejjourers riksförbund SKR panostaa kahteen asiaan: toisaalta se pyörittää turvakoteja ja auttaa pahoinpideltyjä naisia, toisaalta se pyrkii vaikuttamaan Ruotsin yleiseen ilmapiiriin ja viranomaisten asenteisiin.

Neljäkymmentä vuotta jatkunut tiedottaminen näkyy muun muassa poliisilaitoksilla ja syyttäjävirastoissa. Jokaisella poliisiasemalla on perheväkivaltaan perehtynyt poliisi.

ILMOITUS
ILMOITUS
Jokaisella poliisiasemalla on perheväkivaltaan perehtynyt poliisi.

Väkivalta johtuu
epätasa-arvosta

Kaikkien Pohjoismaiden tilanteen hyvin tuntevan SKR:n järjestösihteerin Olga Perssonin mielestä Suomessa on vahvempi macho-kulttuuri kuin Ruotsissa.

– Me emme käytä neutraaleja yleistermejä, vaan sanomme, että uhrit ovat naisia ja tekijät miehiä, hän sanoo.

Perssonin mielestä on lopettava vaikeneminen naisten pahoinpitelystä, puhuttava asioista niiden oikeilla nimillä ja tehtävä väkivalta näkyväksi.

– Naisiin kohdistuvan väkivallan perimmäinen syy on naisten ja miesten väinen epätasa-arvo koko yhteiskunnassa. Väkivalta on yksi miesten keinoista kontrolloida naisia, selittää SKR:n puheenjohtajana huhtikuuhun saakka toiminut Carina Ohlsson. Naisten pahoinpitely on koko yhteiskunnan ongelma, ei vain joidenkin naisten ja perheiden ongelma.

– Miesten naisiin kohdistama väkivalta on erilaista kuin miesten keskinäinen väkivalta, Ohlsson selittää. Naisten fyysistä pahoinpitelyä edeltää yleensä pitkäaikainen psyykkinen pahoinpitely, joka alkaa vaivihkaisena vähättelynä.

– Jos mies käyttäytyisi aggressiivisesti heti suhteen alussa, nainen jättäisi miehen, hän jatkaa.

– Väkivaltainen mies murtaa samanaikaisesti sekä puolisonsa itsetuntoa että tämän sosiaalisia kontakteja. Hän pyrkii vaivihkaa katkaisemaan tämän välit sukulaisiin ja ystäviin saadakseen naisen riippuvaiseksi itsestään, Ohlsson jatkaa.

Monien naisten on vaikea puhua puolisonsa väkivaltaisuudesta. Näin on varsinkin jos työntekijöillä ei ole riittäviä valmiuksia toimia perheväkivallan uhrien kanssa. Puolison pahoinpitely vaikuttaa uhriin eri lailla kuin muu väkivalta.

– Väkivalta on yleensä jatkunut pitkään uhrin hakiessa apua. Siksi päätös siitä, että useat teot voidaan oikeudenkäynneissä käsitellä yhtenä rikoksena, oli tärkeä edistysaskel, kertoo Ohlsson.

Tämä kirjattiin kvinnofrids-lakiin, eli naisrauhalakiin, joka tuli Ruotsissa voimaan vuonna 1999. Terveys- ja sosiaalialan työntekijöitä, poliiseja ja oikeuslaitosten henkilökuntaa koulutettiin uuden lain soveltamiseen.

Turvakoteja ja feministisiä
tiedostamisryhmiä

Se, että naispäivystyksen ja turvakotien pyörittäminen on feministijärjestöjen vastuulla, vaikuttaa niiden imagoon. Järjestöt eivät ole viranomaisia eivätkä anna tietoja viranomaisille. Tämä madaltaa pahoinpitelyn uhrien kynnystä hakea apua, vaikka heillä olisi huonoja kokemuksia poliisilaitoksilta tai sosiaalitoimistoista.

Naistalojen kolme tärkeintä paikallista tehtävää ovat naispäivystykset, turvakodit ja feministiset tiedostamisryhmät. Palkattujen työntekijöiden lisäksi niissä toimii vapaaehtoisia, jotka muun muassa ovat mukana ryhmissä.

– Ryhmät ovat naisten tukea toisille naisille, selittää Ohlsson.

Pitkään jatkunut psyykkinen väkivalta vaikuttaa uhrin itsetuntoon. Monet häpeävät tilannettaan tai kokevat itsensä syyllisiksi ajauduttuaan yhteen väkivaltaisen miehen kanssa.

– Heidän on hyvä nähdä, että toisillakin on samanlaisia ongelmia. Se saa heidät kokemaan avun hakemisen vähemmän dramaattisena asiana, Ohlsson sanoo.

Naistalojen ja tiedostamisryhmien kautta väkivallan kohteeksi joutuneet naiset saavat apua myös käytännön asioissa, kuten rikosilmoituksen tekemisessä pahoinpitelystä.

– Monien pahoinpideltyjen naisten on vaikea lopettaa suhdetta lasten takia. He saattavat olla taloudellisesti miehestään riippuvaisia, tai pitkään jatkuneen itsetunnon nujertamisen takia heillä ei ole voimia huoltajuusoikeudenkäyntiin. Tällaisissa tapauksissa naistentalon työntekijä tai vapaaehtoinen voi tulla mukaan oikeudenkäynteihin, Carina Ohlsson kertoo.

Psyykkinen väkivalta
lisää fyysisiä sairauksia

– Väkivallan uhrien pitäisi hakea apua, vaikka tilanne ei olisikaan edennyt niin pitkälle, että on paettava henkensä edestä, Ohlsson sanoo.

– Tilanne on kuitenkin uhrille vaikea, tunteetkin vaikuttavat, sillä suhde pahoinpitelijään alkoi rakkaussuhteena. Monet naiset ajattelevat, että parisuhteissa on hyviä ja huonoja kausia, he toivovat tilanteen paranevat ja puolison väkivaltaisten puuskien menevän ohi, hän jatkaa.

Psyykkisesti pahoinpideltyjen naisten uupumus näkyy Ohlssonin mukaan myös siten, että heillä on enemmän stressiperäisiä sairauksia kuin naisilla keskimäärin. He mukautuvat vähitellen toimimaan niin, ettei puoliso arvostelisi heitä tai saisi raivokohtauksia. Se vaikuttaa naisten elimistöön, koska he ovat koko ajan eräänlaisessa valmiustilassa. Tämäkin osoittaa, kuinka moniulotteinen ongelma perheväkivalta on ja miten monella tavalla se vaikuttaa uhriin.

Ohlssonin mielestä väkivaltaisissa perheissä kasvaneiden lasten tilanne on aivan oma ongelmansa, johon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Äidin pahoinpitelyn näkeminen voi vaikuttaa lapseen yhtä paljon kuin häneen itseensä kohdistuva pahoinpitely.

Naispäivystykseen
voi soittaa aina

Ruotsissa on noin kaksisataa turvakotia, joista valtaosaa pyörittävät Naisten talo -yhdistykset. Viisikymmentä turvakotia on kuntien vastuulla.

– Turvakodeissa ja salaisissa turva-asunnoissa asuu 4 000 naista ja 1 700 lasta, kertoo Olga Persson.

Joka vuosi keskimäärin seitsemäntoista naista kuolee Ruotsissa puolisonsa tai entisen puolisonsa pahoinpitelyyn tai niin sanotun kunniamurhan uhrina. Luku on suunnilleen yhtä suuri Suomessa, vaikka Ruotsissa on yhdeksän miljoonaa asukasta, eli lähes kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa.

Viime talvena suomalaisissa tiedotusvälineissä pohdittiin erityisen raa’an naismurhan jälkeen sitä, miksi uhri ei saanut apua. Ruotsissa pahoinpidellyt naiset voivat soittaa kvinnojouriin eli naispäivystykseen, joka toimii läpi vuorokauden. Siellä annetaan sekä käytännön neuvoja akuuteissa tilanteissa että tuetaan uhreja oman tilanteensa hahmottamisessa.

Paikallisten naispäivystysten ja muiden viranomaisten tukena toimii Uppsalassa sijaitseva kansallinen tietokeskus, jolla on laaja tietokanta. Sen numeroa ei ole tarkoitettu uhreille vaan heitä auttaville työntekijöille, ja siitä vastataan kaksikymmentäneljä tuntia vuorokaudessa.

Naisille tarkoitetun puhelinneuvonnan ohessa SKR pyörittää teini-ikäisille tytöille tarkoitettua tjejjuria eli tyttöpäivystystä, jonne voi ottaa yhteyttä myös sähköpostitse.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Everstiluutnantti pastori tohtori Samba Mosweu Afrikka-yliopiston valmistujaisjuhlassa. Takavasemmalla koulutusohjelman isä, yhdysvaltalainen eversti David Wesley Lile.

Afrikka sai ensimmäiset Afrikassa kouluttautuneet sotilaspapit

Neljäntoista brasilialaisen kunnan yhteenliittymä Cimvi hallinnoi kaatopaikkaa, jonka kylkeen on rakennettu kierrätys-, biokompostori- ja kompostointikeskus. Cimvi huolehtii kaikkiaan yhdeksäntoista kunnan kiinteästä jätteestä ja pyrkii täydelliseen kiertotalouteen, jossa jätettä ei tulisi käytännössä lainkaan.

Brasilian Santa Catarina tavoittelee kaiken kaupunkijätteen kierrätystä: ”Haluamme todistaa, ettei hyödytöntä jätettä ole olemassakaan”

Gujaratin Ahmedabadissa katukauppias Deviben Dhaundhaliya odottaa miestään. Yhdessä he siirtävät metallikehikkoisen, pyörillä varustetun myyntikojun Bhadra Fortin torille.

Lämpötila nousussa, tasa-arvo laskussa

Arkistokuvassa eteläsudanilainen hedelmäkauppias pääkaupunki Juban liepeillä.

Sudanin nälänhätä kurittaa naisia enemmän kuin miehiä

Uusimmat

Mai Kivelä.

Orpon hallitus lahjoo rikkaita ystäviään: ”Häikäilemätöntä ja häpeällistä”

VM:n laskelmissa Suomeen on syntynyt 90 000 uutta työpaikkaa, todellisuudessa työttömyysaste nousee koko ajan – ”On tämä kamalaa katsottavaa”

Veroalepäätöset tehneen hallituksen puoluejohtajat maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd..), valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.), pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja opetusministeri Anders Adlercreutz (r.)

Samaan aikaan, kun köyhät pakotetaan kodeistaan: ”Rikkaiden veroalet rahoitetaan velaksi”

Hallituksen veroale kohtelee rikkaita suomalaisia paremmin kuin köyhiä suomalaisia.

Tutkimusraportti: Miljoonatuloisille ensi vuonna keskimäärin 130 000 euron veroale

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Olisiko burkakielto pelkkää länsimaista kolonialismia? – Tasa-arvo kuuluu myös rodullistetuille naisille

 
02

Mitä Sara Al Husaini todella sanoi – ja mitä Riikka Purra siitä sai irti

 
03

Kertomuksia sateenkaariperheistä

 
04

Uusi nimi ehdolle vasemmistoliiton johtoon: ”Maaseutu, syrjäseutu ja hyvänlaatuinen junttius ovat minulle tärkeitä”

 
05

Miksi poliisi haluaa vaieta nuorisorikollisuuden vähenemisestä?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Israel ulkoisti Gazan ruoka-avun – surmatut avunhakijat vievät huomiota laajemmalta tuholta

26.08.2025

Uusi nimi ehdolle vasemmistoliiton johtoon: Lääkäri Lahdesta

25.08.2025

Oppositiojohtajat lyttäävät ministeri Essayahin väitteet: ”Vain ja ainoastaan Kremlin lankoihin kompuroimista”

25.08.2025

Jo 27 000 lasta köyhyysrajan alla – Lisää tulossa

25.08.2025

Emme auta palestiinalaisia kyttäämällä toistemme festivaaliosallistumisia

25.08.2025

Valtapuolueet tarjoilevat vaihtoehdottomuutta – Ei tulevaisuus ole kadonnut, vaikka ne ovatkin menettäneet sen kuvittelemisen kyvyn

25.08.2025

Afrikka sai ensimmäiset Afrikassa kouluttautuneet sotilaspapit

24.08.2025

Helena Immonen luo hyytävän näkymän seuraavan sukupolven droonisotaan uuden sarjan avaavassa Horroksessa

24.08.2025

Brasilian Santa Catarina tavoittelee kaiken kaupunkijätteen kierrätystä: ”Haluamme todistaa, ettei hyödytöntä jätettä ole olemassakaan”

24.08.2025

Lämpötila nousussa, tasa-arvo laskussa

24.08.2025

Ari Wahlstenin Kit Karisma saa lujasti lisäpotkua maisemanvaihdoksesta Miamiin

23.08.2025

Sudanin nälänhätä kurittaa naisia enemmän kuin miehiä

23.08.2025

Dar es Salaamin tulvatasangosta tehdään puisto kaupunkilaisille

23.08.2025

Martin Österdahlin värisyttävä kostojännäri Rapujuhlat ottaa kantaa tosi-tv:n moraalittomuuteen

22.08.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään