Happihyppely
Otsikon kysymys nousee usein esiin ja se onkin aiheellinen, sillä kovin kauaa unionilla ei ole ollut toimivaltaa urheilun ja liikunnan asioissa. Toki unionin linjaukset ovat ennen varsinaista toimivaltaakin vaikuttaneet urheiluun siinä missä muuhunkin elämään, esimerkiksi vapaaseen liikkuvuuteen liittyen on ammattilaisurheilun puolella jo vuosia sitten ollut näyttäviä yksittäisiä urheilijoita koskeneita kiistoja.
Vuodesta 2009 alkaen EU:lla on ollut tukitoimivaltaa urheilun ja liikunnan alalla. Tämä tarkoittaa, että unioni voi tukea, yhteensovittaa ja täydentää jäsenvaltioiden liikuntasektorin toimia. Tämä mahdollistaa urheilualan yhteistyön vahvistamisen. Tämän vuoden alussa käynnistynyt EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma Erasmus+ sisältää ensimmäistä kertaa oman luvun urheilusta. Ohjelman kautta jaetaan rahoitusta dopingin, ottelumanipulaation, syrjinnän ja väkivallan torjuntaan.
Ohjelman kautta edistetään myös vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön ja kansalaisjärjestötoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen on erityisen tärkeää meille suomalaisille, sillä liikunta on meillä vahvasti kansalaisjärjestövetoista. Kansalaistoiminnan ja erityisesti urheiluseurojen merkitys tulisikin ymmärtää EU-tasolla nykyistä paremmin muun muassa verotuskysymyksiä ratkaistaessa. Vapaaehtoistyön ja talkootyön – siis yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen – pitää olla mahdollista jatkossakin.
Suuri yleisö haluaa puhdasta ja eettistä urheilua.
Toinen suomalaiselle liikuntakentälle tärkeä tavoite on rahapelitoiminnan yksinoikeuden turvaaminen. Tässä on tähän mennessä onnistuttu. Meillä liikunnan ja urheilun rahoituksesta niin iso osa tulee tätä kautta, että monopolin murtaminen olisi kohtalokasta. Monopolilla pystytään myös huolehtimaan parhaiten rahapelitoiminnan eettisyydestä sekä kantamaan vastuuta myös peliriippuvuuden hoitamisesta. Vapailla pelimarkkinoilla tähän tuskin löytyisi haluja.
On hyvä, että EU:lla on mahdollisuus toimia yhteistyön kenttänä urheilun vakavimpien ongelmien kitkemiseksi. Liikunnan pitää kuitenkin jatkossakin olla mahdollisimman paljon ruohonjuuritason toimintaa. Siksi tärkeintä on turvata kansalaisjärjestötoiminnan edellytykset ja huolehtia, ettei liikunnasta tule kauppatavaraa.
Urheilu on aina ollut viihteellistä. Tämä ei toki ole pahasta, onhan kyse siitä, että urheilu herättää meissä tunteita ja jaettuja kokemuksia. Viime vuosina kiihtynyt viihteellistyminen on kuitenkin saanut piirteitä, jotka eivät tue niin yhteisöllisyyttä kuin urheilun kunniallisuuttakaan. Kaupallistuminen tuo mukanaan ikäviä ja vakaviakin lieveilmiöitä. Järjestäytynyt rikollisuus on siellä, missä rahakin. Dopingrikollisuus tuntuu aina olevan askeleen edellä testien kehittelijöitä. Sopupelit, ottelutulosten manipulointi ja vedonlyöntivilppi yleistyvät koko ajan.
Tänä päivänä liikunta kilpailee huomiosta ja mediatilasta muun kaupallisen viihteen kanssa. Tätä kilpailua käydään myös liikunnan sisällä. Oma laji tai tapahtuma on valitettavasti yhä useammin tuote, joka pitää saada kaupaksi liikkujille, yleisölle ja ennen muuta rahoittajille. Yksittäisten lajien kilpaillessa sponsorirahoituksesta yhä tärkeämmäksi nousee lajin ja urheilijoiden viihdearvo. Urheilija tuotteistetaan ja lajiin haetaan kohahduttavuutta jopa väkivaltaisuudella. Onneksi sponsoriraha on herkkää ja katoaa sukkelaan ylilyöntien sattuessa.
Taloudellista voittoa haviteltaessa urheilu myös lipuu kauemmas tavallisesta suuresta yleisöstä. Lippujen hinnat nousevat usein sellaiselle tasolle, että urheilutapahtumiin osallistuminen jää hyvin tienaavien ja yritysten kutsuvieraiden etuoikeudeksi. Kotisohvaltakaan ei enää voi seurata monia isoja kisoja, kun oikeudet myydään huutokaupalla maksukanaville.
Suuri yleisö haluaa puhdasta ja eettistä urheilua. Yleisön halu on vahva pohja työssä urheilun vakavien lieveilmiöiden nitistämiseksi. Tehokkaasti tämä työ onnistuu vain kansainvälisellä yhteistyöllä. On hyvä, että Euroopan unioni on valinnut yhdeksi liikuntapolitiikan painopisteekseen urheilun integriteetin tukemisen, eli muun muassa antidoping- ja sopupelien vastaisen työn. Loppupeleissä liikunnan ja urheilun integriteetissä on kyse eurooppalaisista arvoista – vapaudesta, tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta.
Kirjoittaja on TUL:n Suur-Helsingin piirin ja Suomen Palloliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja. Aiemmin hän on toiminut sekä TUL:n että SPL:n varapuheenjohtajana.
uutiskirje 
