Kreikkalaisen vasemmistopuolue Syrizan kansanedustaja Olga Valavani sanoo maansa olleen käytännössä aina Euroopan heikko lenkki paitsi taloudellisesti, myös poliittisesti. Jo vuosia jatkunut pankkikriisi on kuitenkin lyönyt maan polvilleen.
– En puhuisi enää yhteiskunnallisesta katastrofista, mieluummin sosiaalisesta holokaustista. Ihmisten elämä on mennyt koko ajan vain huonompaan suuntaan, Valavani kuvaa.
Hänen mukaansa Kreikassa elää miljoona ihmistä sellaisissa kotitalouksissa, joilla ei ole mitään tuloja, ei palkkaa, eläkettä tai sosiaaliturvaa.
Moni köyhä kuolee hoidon ja lääkkeiden puutteeseen.
– He elävät täysin ystävien, naapurien ja hyväntekeväisyyden varassa. Lisäksi meillä on kolme miljoonaa ihmistä, jotka on pudotettu täysin sairasvakuutuksen ulkopuolelle.
– Kreikassa perhe on perinteisesti vahva, siksi ihmiset ovat voineet luottaa perheen apuun. Mutta nyt monet perheet ovat kuluttaneet kaikki rahansa ja myyneet omaisuutensa.
Työttömyys räjähtänyt käsiin
Maahan on perustettu sosiaalisia keittiöitä, apteekkeja ja terveyskeskuksia, joista kaikkein köyhimmät saavat ilmaiseksi kaikkein välttämättömimmän. Valavanin mukaan ne eivät voi kuitenkaan korvata valtion roolia.
– Moni köyhä kreikkalainen, jolla on syöpä tai sydänsairaus, kuolevat hoidon ja lääkkeiden puutteeseen.
Valavani myöntää, että makrotalouden puolella luvut näyttävät jo paremmilta. Tästä merkkinä on se, että Kreikan valtio on kyennyt alustavasti palaamaan lainamarkkinoille.
– Mutta viimeisen lainaerän maksun ehtona on se, että Kreikka tekee lisää leikkauksia ja säästöjä.
Kreikkalaiskansanedustaja huomauttaa, että valtion velka on koko kriisin ajan kasvanut voimakkaasti. Ennen vaikeuksiin ajautumista se oli 129 prosenttia bruttokansantuotteesta, nyt se on jo 175 prosenttia.
Samalla työttömyys on räjähtänyt käsiin, virallinen työttömyysaste on 27 prosenttia ja nuorisotyöttömyys 60 prosenttia. Jopa 12 prosenttia Kreikan väestöstä on muuttanut maasta pois töiden perässä.
Vain pankit pelastettiin
Valavani korostaa, että Kreikassa on ollut kyse puhtaasti pankkikriisistä. Kreikalle kanavoidusta 240 miljardin euron rahavirrasta vain 7,2 miljardia on mennyt valtion budjettiin ja edes välillisesti tavallisille kreikkalaisille. Kaikki loput ovat menneet rahoituslaitoksille ja ulkomaisille velkojavaltioille.
– Kyse on ollut vain pankkien, ei kansan pelastamisesta, Valavani korostaa.
Kaikkein kovinta linjaa suhteessa kriisimaihin ajaakin EU-komissio.
Valavani uskoo, että velkaleikkaus voitaisiin tehdä pidentämällä maksuaikoja esimerkiksi 50 vuoteen ja laskemalla korkoa lähelle nollaa.
Valavani muistuttaa, että toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1953 Euroopassa tehtiin suuri velkajärjestely, jossa sodan hävinneen Saksan velkoja leikattiin voimakkaasti. Näin maa nousi jaloilleen.
– Nytkin pitäisi järjestää suuri eurooppalainen velkakonferenssi. Jos Kreikassa tilanne jatkuu kuten nyt, nuoret ihmiset, erityisesti koulutetut, yksinkertaisesti lähtevät maasta pois. Mikä voi olla tällaisen maan tulevaisuus?
Euroopan Vasemmistopuolue on valinnut Syrizan johtajan Alexis Tsiprasin ehdokkaakseen EU-komission johtoon.
– Tsiprasin ehdokkuus edustaa sitä, että EU:ssa on toivoa ja mahdollisuus myös vaihtoehtoisiin ratkaisuihin.
uutiskirje 
