Suomella on pitkä tie Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäsenyyteen. Se näyttää kuitenkin aika varmalta vuoden 2015 vaalien jälkeen, jos porvarit voittavat.
Kun hallitusohjelmaa kolme vuotta sitten tehtiin, siihen kirjattiin, ettei Nato-jäsenyyttä valmistella tällä vaalikaudella. Nato-haluja kuitenkin oli, mutta mölyt päätettiin pitää mahassa vaalikauden yli.
Ukrainan sotilaalliseksi äityneen kriisin ja Euroopan parlamentin vaalien siivittämänä keskustelu Suomen Nato-jäsenyyden tarpeellisuudesta kuitenkin ryöpsähti valloilleen.
Porvareiden enemmistö Naton kannalla
Pääministerin töistä ja kokoomuksen johdosta irtautuva Jyrki Katainen ilmoitti, että hän kannattaa Nato-jäsenyyttä ja se on myös kokoomuksen kanta. Kaikki uudet kokoomuslaiset puoluejohtaja- ja pääministeriehdokkaat ovat Naton kannalla. Jan Vapaavuori ja Alexander Stubb ovat ”vaikka–heti”-miehiä – kunhan kansalta saadaan valtuutus, jota Natokin vaatii. Ehdokas Paula Risikko kursailee ajankohtaisuuden kanssa, vielä.
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) äänestytti puolueensa kannaksi Nato-jäsenyyden äskettäin.
Hallituksessa kristilliset ja vihreät eivät pidä Nato-keskustelua ”ajankohtaisena” – vaikka kristillisten ministeri Päivi Räsänen onkin myönteinen Nato-jäsenyydelle. Vihreissäkin monen Nato-takki on Ukrainan kriisin myötä kääntynyt.
Yhdenkään porvaripuolueen puheenjohtaja ei ole kategorisesti Nato-jäsenyyttä vastaan. Keskusta on ollut porvareista sitkeimmin liittoutumattomuuden kannalla, mutta nykyinen puheenjohtaja Juha Sipiläkin haluaa pitää Nato-optiosta kiinni. Kysymys on siis hänelläkin vain jäsenyyshakemuksen ”ajankohtaisuudesta”.
Vuoden 2015 hallituksesta tulee Nato-myönteinen
Kun hallituksessa yleensä istuvat puolueiden puheenjohtajat, heidän henkilökohtaiset kantansa ovat tärkeitä Nato-jäsenyyskysymyksessä
Jos porvarit voittavat vaalit ja perussuomalaiset nousevat hallitukseen kokoomuksen ja ruotsalaisten kanssa, on Nato-suora jo melkein valmiina. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kun on Nato-miehiä. Keskustankin Nato-myönteinen kanta järjestyy parhaiten hallituksessa.
Porvareista vähiten Nato-kannatusta on vihreissä. Ulkopolist-bloggarin Ylen vaalikoneen euroehdokaskyselyistä tekemän mittauksen mukaan vihreiden Nato-kannatuksen indeksiluku on 23/100. (Kokoomuksella se on 83/100.) Tosin kannatuksessaan nuupahtaneita ydinvoimakielteisiä vihreitä tuskin pyydetään hallitukseen.
Demarit eivät enää temppelin harjalla?
Nykyisistä hallituspuolueista vain Sdp ei ole Naton kannalla. Sdp:ssä on kuitenkin myös Nato-mielisyyttä, myös siellä halutaan laajasti pitää Nato-optiota auki.
Sosiaalidemokraatit eivät kuitenkaan välttämättä ole enää Nato-jäsenyyden temppelin harjalla. Vuoden 2015 vaalien jälkeen puolue joutunee oppositioon.
Jos taas kävisi sellainen ihme, että demareiden kannatus lähtisi vielä ennen 2015 vaaleja kiivaaseen nousuun ja puolue päätyisi hallitukseen, olisi sen hallitusohjelmaa neuvoteltaessa vain ryhdyttävä realisoimaan Nato-optiotaan. Natoon liittymisen lähtölaskenta saattaisi alkaa siis siinäkin tapauksessa, että Sdp olisi hallituksessa.
Ainoa eduskuntapuolue, jolle Nato-jäsenyys ei ehdottomasti sovi, on vasemmistoliitto. Se tuskin kuitenkaan on seuraavassa hallituksessa.
Professorit näkevät Nato-jäsenyydessä haittoja
Kansan Uutiset kysyi kahdelta professorilta, Pami Aallolta ja Pekka Visurilta, Nato-jäsenyyden hyvistä ja huonoista puolista. Aalto löysi jäsenyydestä hyviäkin puolia, mutta Visuri tyrmäsi Natoon liittymisen kaikin puolin haitallisena.
Aalto näki eniten hyötyä Nato-jäsenyydestä rauhan aikana. Hän nosti esiin paremmat tiedustelutiedot ja laadukkaammat yhteiset harjoitukset. Pelotevaikutusta lisäisi parempi puolustautumisen kyky.
Visuri näki pahimpana Nato-jäsenyyden kielteisenä puolena Venäjän merkittävät vastatoimet sekä rauhan että sotilaallisen kriisin olosuhteissa.
Professoreille esitetyt Nato-kysymykset ja heidän vastauksensa ja koko Nato-juttukokonaisuus on julkaistu KU:n Viikkolehdessä 23.4.2014.
uutiskirje 
