Iranilaissyntyinen Reza Aslan on uskontososiologian professori Kalifornian yliopistossa. Hänen äskettäin suomeksi ilmestynyt teoksensa Jeesuksen todellisesta persoonasta ja sen vähittäisestä muuttumisesta (muuttamisesta) Jumalan inkarnaatioksi ja eräänlaiseksi rauhan taivaalliseksi lähettilääksi on syystäkin herättänyt maailmalla paljon keskustelua, sen verran rajusti se poikkeaa nykyisestä kristillisestä Jeesus-kuvasta, joka sinetöitiin lopullisesti Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325.
Vielä tässä kokouksessa oli vastakkain kaksi mahdollisuutta.
Toisen mielipiteen mukaan Jeesus oli ehkä täydellinen ihminen, mutta joka tapauksessa kuitenkin ennen muuta ihminen. Toisen käsityksen mukaan Jeesus oli todellakin Jumalan inkarnaatio, siis Jumalan ainoa poika. Tämä on nykyisen evankelisluterilaisen kirkonkin käsitys Jeesuksesta.
Apostoli Paavalin tulkinta Jeesuksesta siis voitti Nikeassa. Reza Aslanin mukaan Paavalin luoma Kristus peittää historian Jeesuksen pitkälti alleen.
Miksi näin tapahtui, siitä kertoo Aslanin kirja.
Monta messiasta
Jeesuksen syntymän aikoihin ja jo sitä ennen roomalaisten miehittämä Palestiina oli väkivaltainen maailmankolkka. Miehittäjät olivat julmia susia, mutta juutalaisetkaan eivät olleet lampaita.
Heille oli sietämätön paikka jakaa luvattu maa ja pyhä Jerusalem ahneiden pakanavalloittajien kanssa.
Niinpä miehittäjiin kohdistettu väkivalta oli jatkuvaa. Aluksi asialla olivat tavalliset nälkiintyneet rosvot, mutta sitten se alkoi saada organisoidumpia muotoja, kun sen johtoon ilmaantui useita peräkkäisiä ”messiaita”.
Messiaaksi kutsuttiin juutalaisessa uskonnossa kansan johtajaa, joka on kuningas Daavidin jälkeläinen, palauttaa Israelin ennalleen, vapauttaa kansan miehityksen ikeestä ja perustaa Jerusalemiin Jumalan hallinnon.
Messias oli siis ihminen, eräänlainen sotapäällikkö, ehkä kuningas, mutta ei missään nimessä mikään jumalolento.
Ongelmana Nasaret
Messiaaksi julistautuivat muun muassa rosvopäällikkö Hiskia, Herodeksen orja Simon ja Atronges-niminen lammaspaimen. Heille kaikille kävi täsmälleen samoin kuin meidän tuntemallemme Jeesus-nimiselle messiaalle myöhemmin: jokainen naulattiin ristille.
Jossain vaiheessa Jeesus Nasaretilaista ruvettiin myös kutsumaan messiaaksi. Nasaret oli tuohon aikaan niin pieni kylä, että oli helppo kulkea sen ohi huomaamatta sitä ollenkaan.
Nasaretissa oli suurempikin ongelma. Juutalaisten opinkappaleiden mukaan messiaan piti nimittäin olla lähtöisin Beetlehemistä ja olla Daavidin sukua. Jeesus ei täyttänyt kumpaakaan ehtoa.
Niinpä myöhempien aikojen ”kristittyjen” piti häivyttää tämä ristiriita, ja kuin käskystä evankelisti Luukas sepitti tunnetun tarinansa keisari Augustuksen verollepanosta, jossa Jeesus sopivasti saatiin paitsi beetlehemiläiseksi myös Daavidin jälkeläiseksi. Aslanin mukaan tämä on silkkaa uskontopoliittista epähistoriaa.
Enemmän aiheesta perjantaina 30.5. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
Reza Aslan: Kapinallinen. Jeesus Nasaretilaisen aika ja elämä. Suomentanut Otto Lappalainen. Gummerus 2014. 378 sivua.
uutiskirje 