Työvoima kisapaikkojen rakennustöissä Qatarissa koostuu muun muassa nepalilaisista ja intialaisista siirtotyöläisistä. SASK:n seminaarissa pohdittiin keskiviikkona ay-liikkeen mahdollisuuksia vaikuttaa näiden työolosuhteisiin ja -ehtoihin maassa, jossa ei ole minkäänlaista ay-liikettä.
Kansainvälinen ay-liike on pystynyt neljä vuotta kestäneellä Decent Work -kampanjallaan vaikuttamaan jossain määrin työolosuhteisiin huomenna Brasiliassa alkavien MM-kisojen rakennustöissä.
Kampanjan merkittävimpinä saavutuksina Brasiliassa pidetään hajanaisen ay-liikkeen saamista yhteisen pöydän ääreen ja yhtenäisen kansallisen agendan löytämistä rakennusalalla. Tämä on ollut tärkeätä maassa, jossa osavaltioiden väliset poliittiset ja taloudelliset vaikeuttavat ay-liikkeen työtä.
Konkreettisia saavutuksia olivat palkankorotukset stadionprojekteissa työskenteleville sekä maksuton työmaaruokailu. Myönteistä on myös työvoiman järjestäytymisasteen kasvu maassa, jossa se on noin 30 prosenttia.
Kamppailuitta Brasiliassa ei mitään parannuksia ole saavutettu. Ne vaativat muun muassa 27 lakkoa 12 eri stadionin työmaalla.
Seuraavaksi kampanjassa otetaan työn alle työntekijöiden olosuhteet Venäjälle vuonna 2018 myönnettyjen MM-kisojen rakennustöissä. Siellä kansainvälisellä ay-liikkeellä on vastassaan omanlaiset ongelmat johtuen ay-liikkeen asemasta ja toimintamahdollisuuksista siellä.
Kisat sai orjavaltio
Työntekijöiden perusoikeudet ja työolosuhteet Qatarin MM-kisojen rakennustyömailla nousivat esille ay-liikkeen kansainvälisen maailmanjärjestön ITUC:n kongressissa viime kuussa. Järjestön pääsihteeri Sharan Burrow on kuvannut Qataria orjavaltioksi. Hän pitää maan hyväksymistä MM-kisojen järjestäjäksi suurena virheenä ja vaatii Kansainvälistä jalkapalloliittoa FIFA:aa puolustamaan ihmisoikeuksia.
Kansainvälisen ay-liikkeen mahdollisuuksia puuttua työntekijöiden olosuhteisiin Qatarissa hankaloittaa se, että maassa ei ole ay-liikettä. Siellä vallitsee ns. kafala-järjestelmä, joka rajoittaa työntekijöiden perusoikeuksia. Isäntäjärjestelmä, johon kuuluu muun muassa pakko luovuttaa passi työnantajalle, on käytännössä johtanut orjuuteen.
ITUC on määritellyt tavoitteet , joihin ay-liikkeen on Qatarissa pyrittävä. Työntekijöille tulisi taata vapaus järjestäytyä ja oikeus sopia työehdoista ja heille olisi turvattava vähimmäispalkkataso. ITUC vaatii maahan myös järjestelmää, jolla työelämän perusoikeuksien toteutumista voidaan valvoa.
Mikä olisi voitto ay-liikkeelle?
Tiedot kuolonuhreista rakennustyömailla eivät nostaneet julkisuuteen vaatimuksia MM-kisojen ottamisesta pois Qatarilta. Vasta huhut lahjusskandaaleista nostivat tämän vaihtoehdon julkisuuteen. FIFA:n korkein johto on syytettyjen pelkillä ja kisojen siirto on noussut yhdeksi varteenotettavaksi mahdollisuudeksi.
SASK:n seminaarissa esitettiin kysymys siitä mikä ay-liikkeen tavoitteen Qatarin kisojen suhteen tulisi olla.
Onko ay-liikkeelle voitto, jos kisat siirretään maahan, jossa noudatetaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sääntöjä , jolloin olot Qatarissa pysyisivät ennallaan? Vai onko voitto ay-liikkeelle, jos se pystyy toimillaan parantamaan siirtotyöläisten asemaa Qatarissa?
Lähtökohta vastausta etsittäessä löytyy tunnuksesta ”Ei MM-kisoja ilman työntekijöiden oikeuksia” ja realismia on ottaa huomioon mikä on todellinen ihmisoikeustilanne Qatarissa.
Seminaarissa muistutettiin myös kansainvälisen urheilubisneksen ja julkisen vallan vastuusta ihmisoikeuksien kunnioittamisessa. Niihin vaikuttaminen on yksi ay-liikkeelle yksi keino ajaa omia tavoitteitaan.
uutiskirje 
