Juha Suorannan ja Sanna Ryynäsen Taisteleva tutkimus on sopivaa kesälukemista, sillä tietokirjaksi se on harvinaisen kansantajuinen. Tekijät eivät ole kuivanasiallisia kammiotutkijoita, vaan osallistuvia toimijoita, jotka osaavat innostaa oppilaitaan.
Suoranta (s. 1966) on tunnettu laadullisten tutkimusmenetelmien erittelijä ja vaihtoehtoisten mallien etsijä Tampereen yliopistosta. Ryynänen (s. 1972) on asunut, tutkinut ja osallistunut kansalaistoimintaan muun muassa Brasiliassa. Sen vuoksi Taistelevan tutkimuksen sivuilla vilahtelevatkin usein juuri Etelä-Amerikan liikkeet ja niissä vaikuttaneet tutkijat.
Taisteleva tutkimus jakautuu kolmeen osaan. Ensin eritellään sitä mitä termi tarkoittaa ja millaista osallistuvaa tutkija-aktivismia on aikaisemmin esiintynyt. Myös Marx ja Engels ovat mielenkiintoisesti mukana.
Maailman selittäminen ei riitä.
Pääpaino on viime vuosikymmenissä ja kirjoittajat kantavat suurta huolta siitä, kuinka vähän akateeminen maailma oikeasti osallistuu tutkimuksissaan hätää kärsivien ja sorrettujen asialle. Yliopistot ovat unohtaneet kuuluisan ”kolmannen tehtävänsä”, vaikuttamisen yhteiskuntaan. Keskeinen käsite on praksis. Se edellyttää tutkijalta teorian ja käytännön yhteenliittämistä, osallistumista, aktivismia. Maailman selittäminen ei riitä. On oltava niiden puolella, jotka haluavat pois ”sorron yöstä”.
Kirjan toisessa osassa esitellään käytäntöjä, liikkeitä, tutkimusmalleja. Sellaiset termit kuten vapautuksen sosiologia ja teologia, kriittinen etnografia, toimintatutkimus, uusi työläistutkimus, anarkistinen metodologia, feministinen tutkimus, ekologinen aktivismi, militanttitutkimus tulevat näkyviksi ja monin tavoin analysoiduiksi myös kriittisessä mielessä. Kolmannessa osassa paneudutaan siihen mitä on tehtävä ja kuinka opitaan ”taistelevaksi tutkijaksi”.
Sanna Ryynäsen väitöskirja (2011) käsitteli brasilialaisia kovia kokeneita syrjäytettyjä nuoria ja kansalaisjärjestöä, joka halusi osallistua tilanteen korjaamiseen. Ehkäpä tästä johtuen Taistelevan tutkimuksen taustalla kummittelee koko ajan brasilialaisen Paolo Freiren ”sorrettujen ja vapautuksen pedagogiikka”. Silti iso joukko suomalaisille tuntemattomia yhteiskuntatieteilijöitä ja myös aktivismistaan kärsineitä, yliopistoistaan erotettuja käytännön toimintatutkijoita on kiitettävästi mukana.
Pienenä puutteena voi mainita pari seikkaa. Toistoa ja niin sanottua paatosta kirjassa on välillä liikaa, mutta tekijät kyllä innostavat lukijaakin miettimään maailmankuvaansa uusiksi. Ranska, Itä-Eurooppa ja esimerkiksi venäläiset taistelevat ”toisinajattelijatutkijat” puuttuvat kokonaan. Mutta kaikkea ei voi saada yksiin kansiin. Taisteleva tutkimus on ilman muuta uraauurtava teos aiheesta, josta ei suomeksi ole aikaisemmin näin perusteellisesti kirjoitettu!
Juha Suoranta & Sanna Ryynänen. Taisteleva tutkimus. Into Kustannus Oy. Helsinki 2014, 393 sivua.
uutiskirje 
