Tammikuussa kaksi vuosikymmentä kestäneisiin kipuihin tuskastunut Aarno Malin, 38, haki Kelasta työkyvyttömyyseläkettä. Hoitavan lääkärin lista diagnooseista oli pitkä: selkärankareuma, osteoporoosi, ärtyvän suolen oireyhtymä, toistuva masennus, kantaluun murtuman jälkitila, pitkäaikainen kipuoireyhtymäepäily.
Vielä pitempi on lääkärinlausunnosta näkyvä sairashistoria. Sarkoidoosi-tulehdus 1993 ja siitä lähtien kipuja alaraajoissa ja alaselässä. Invalidisoivien selkä- ja jalkakipujen vuoksi ohjautunut reumapuolelle tutkimuksiin 2008. ”Vatsaoireet varsin invalidisoivia olleet vuosia.” Käveleminen ollut vaikeaa kipujen vuoksi. ”Enemmän liikkuessa tulee herkästi pitkittyneitä kipuepisodeja.”
Hoitava lääkäri suositteli työkyvyttömyyseläkettä.
Ei tarpeeksi työkyvytön
Kela hylkäsi hakemuksen.
”Teillä ei ole todettu olevan hermokudoksen pinnetilaa tai alaraajaoireita”, Kelan päätöksessä lukee. ”Teillä on ollut masennusta lukioiästä lähtien, mutta ei vakavan masennuksen kriteeristön täyttävää sairautta.”
Malin soitti hakemuksensa ratkaisijalle ja nauhoitti puhelun. Nauhalta kuuluu, kuinka Malin kertoo virkailijalle viime talvesta. Silloin hän pystyi lähtemään ulos vain soittamalla vanhempansa hakemaan. Joskus hän onnistui kävelemään lähikauppaan.
Kelan virkailija kuuntelee Malinin selostusta ja selaa papereita. Lopulta hän sanoo:
– Mä olen sun kanssasi samaa mieltä. Jos pitää paikkaansa, että et pääse kotoa ulos, ethän sä oo työkykyinen ihminen.
Kelan päätöksiä ei kuitenkaan muuteta puhelinkeskusteluilla, eikä tällä kertaa edes valituksella, jonka Kela myös hylkäsi. ”Valittajalla on riittävästi toimintakykyä opiskeluun ja toimistotyyppisiin töihin”, Kela perusteli hylkyä.
Kela: ”Mutkikkaita asioita”
Kelan Työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksen ylilääkäri Hannu Vanhanen ei halua kommentoida yksittäisiä tapauksia. Yleisesti hän sanoo, että työkyvyttömyyseläkejärjestelmä on mutkikas ja sitä on hankala selittää ihmisille.
Vanhasen mukaan hakemusten arvioinnissa korostetaan jäljellä olevaa työkykyä.
– Nykyään työnteko on mahdollista muutenkin kuin hakeutumalla työpaikkaan, koska tietotekniikka on kehittynyt.
Malinin yritykset käydä töissä ovat kuitenkin katkenneet kipuihin. Vuonna 2006 hän sinnitteli kaksi kuukautta puhelinmyyjänä. Järjestötyötä hän ei voinut tehdä kauan osa-aikaisenakaan, koska kivut saattoivat yltyä niin koviksi, että toimistolta piti olla kuukausi poissa.
Malin on elänyt enimmäkseen toimeentulotuella vuodesta 1998 alkaen. Välillä tuki on katkaistu, koska työsuhteet ovat katkenneet kipuihin ja sosiaalitoimen mukaan tukeen ei ole ollut riittäviä perusteita.
Haastatteluhetkellä Malin pystyy kävelemään enimmillään noin 300 metrin matkoja. Malinin valitus on Kelassa uudelleenkäsiteltävänä uuden psykiatrin lausunnon valossa.
Kesäkuussa jätetty hakemus toimeentulotuesta on vielä käsittelemättä, koska Jyväskylän sosiaalityön virkailijoiden kesälomat ovat aiheuttaneet ruuhkan.
Aarno Malinin koko tarina ja työkyvyttömyyseläkkeen tilanne Suomessa 18.7. ilmestyneessä Viikkolehdessä. Osta vaikka Lehtiluukusta