Pintaa syvemmältä
Somalian yleisradion johtaja Abdirahman Yusuf al-Adala lähti tiistai-iltana Helsinki-Vantaan lentoasemalta tyytyväisenä paluumatkalle kohti Somaliaa vietettyään heinäkuun alkupuoliskon opintomatkalla Suomessa.
Kotiinviemisiksi oli Helsingin Lähiradiosta mukaan saatuja, Suomessa käytöstä poistettuja langattomia mikrofoneja sekä matkan aikana kirkastunut ajatus Somalian valtion radio- ja tv-yhtiön kehittämisestä kohti julkisen palvelun yleisradioyhtiötä, Suomen Yleisradion tapaan.
”Yle on nyt meidän roolimallimme. Haluamme aloittaa pitkän matkan, jonka tuloksena Somalian valtionmediasta tulee todellinen julkisen palvelun yleisradio”, Adala kertoi alkuviikosta Espoon keskuksessa sijaitsevassa somalialaisessa teehuoneessa, joka oli muslimien paastokuukauden vuoksi tosin suljettuna.
Somalialaisten mielikuvissa Suomea pidetään nyt Turkin jälkeen seuraavaksi tärkeimpänä Somalian ystävänä.
Ylen julkaisujohtajan Ismo Silvon pari viikkoa sitten pitämä diaesitys Ylen hallinnosta, rahoituksesta ja ohjelmapolitiikasta onnistui vakuuttamaan Somalian yleisradion johtajan.
Somalian median toimintaa säätelevä laki on menossa lähiaikoina parlamentin käsittelyyn. Seuraavaksi Adalan mielestä Somalian hallituksen tulisi ruveta valmistelemaan yleisradiolakia, Suomen esimerkin mukaisesti.
Suomen yleisradiolain mukaan julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee tukea kansanvaltaa, tarjota monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja, tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä, ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, painottaa lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmia sekä tarjota hartausohjelmia.
”Me tarvitsemme juuri tällaisen lain. Aion kotiin palattuani esitellä ajatuksen yleisradiolaista tiedotusministerille ja yritän vakuuttaa myös muut hallituksen jäsenet yleisradiolain tärkeydestä.”
Toistaiseksi Somalian yleisradion puitteet ovat Suomen Yleen verrattuna kuin eri planeetalta. Valtionmedian toimitiloissa Mogadishussa on vain muutama ikääntynyt tietokone. Juttukeikat voivat jäädä tekemättä, jos videokamerat ovat toisten toimittajien käytössä.
Toimittajien palkat ovat vaatimattomat, eikä suurimmalla osalla toimittajista ole alan koulutusta.
Somalian yleisradio toimii tiedotusministeriön alaisuudessa 700 000 euron vuosibudjetilla, josta suurin osa menee satelliittiyhteyksistä maksettaviin kustannuksiin ja dieselgeneraattorin pyörittämiseen.
Vertailun vuoksi Suomen Ylen vuosimenot ovat 478 miljoonaa euroa.
Suurin ero Somaliaan on kuitenkin maan turvallisuustilanteessa. Vaikka pääkaupungissa Mogadishussa normaalielämä on jo mahdollista, Somalia on edelleen sotatilassa.
Aseellinen islamistijärjestö Al-Shabaab on menettänyt aiemmin hallussaan pitämiä alueita ja kaupunkeja Etelä- ja Keski-Somalian maaseudulla, ja tämän seurauksena järjestö on ottanut uudeksi taktiikakseen itsemurha- ja autopommi-iskut.
Terrori-iskujen kohteena ovat olleet lähinnä poliitikot, turvallisuusviranomaiset ja Afrikan unionin rauhanturvajoukot, mutta myös toimittajia on surmattu ja uhkailtu.
Varsinaisten taistelujen tauottua myös toimittajien turvallisuustilanne on hiukan parantunut. Vuonna 2012 Somaliassa tapettiin 18 journalistia, ja viime vuonna surmansa sai seitsemän journalistia. Tänä vuonna toistaiseksi vain kaksi toimittajaa on tapettu, mutta toimittajien saamien tappouhkausten vuoksi useat Somalian yleisradion työntekijöistä asuvat tiedotusministeriön toimitiloissa ja liikkuvat toimituksen ulkopuolella vain aseistettujen vartijoiden kanssa.
Abdirahman Yusuf al-Adala vieraili Suomessa journalistijärjestöjen Viestintä ja kehitys -säätiön Vikesin kutsumana. Matkan aikana Adala tapasi Ylen johdon lisäksi kehitysministeri Pekka Haaviston ja muita ulkoministeriön edustajia sekä journalistijärjestöjen, Kirkon ulkomaanavun ja Suomen somaliyhteisön johtajia.
Vierailu oli osa ulkoministeriön tukemaa kehitysyhteistyöhanketta, jonka tarkoituksena on siirtää Yleltä vapautuneita kameroita ja studiolaitteita Somalian yleisradion käyttöön ja rakentaa Somalian tv:n toimitiloihin maan ensimmäinen moderni monikamerastudio.
Tv-studion rakentamisen lisäksi Somalian journalistiliiton ja maan tiedotusministeriön kanssa järjestetään koulutusta journalisteille että maan viranomaisille.
Vikesin Somalia-hankkeen ensimmäinen koulutusjakso toimittajantyön perustaidoista ja alan eettisistä periaatteista järjestettiin toukokuussa Mogadishussa 50 journalistille yli 30 paikallisesta mediasta.
Somalian yleisradion toimittajia koulutettiin myös tutkivan tv-työn käytännön kurssilla, jonka tuloksena paikalliset toimittajat tekivät somalitaustaisen suomalaistoimittajan Wali Hashin opastuksella puolituntisen tv-ohjelman syrjityn midgaan-klaanin asemasta.
Omat seminaarit pidetään syksyllä naistoimittajien haasteista.
Myös viranomaisille, poliiseille ja armeijan edustajille järjestetään koulutusta Somalian valmisteilla olevasta medialaista ja yleensäkin sananvapauden ja tiedonsaannin merkityksestä yhteiskunnassa.
Vikesin Somalia-hanke on saanut valtavasti julkisuutta Somalian tiedotusvälineissä ja myös ulkomailla asuvan somaliyhteisön parissa. Toukokuun journalistikoulutusta käsiteltiin harva se päivä maan kaikilla tv-kanavilla. Somalian hallitusta myöten kiiteltiin Suomen panosta Somalian media-alan ja yleisradiotoiminnan tukemisessa.
”Somalialaisten mielikuvissa Suomea pidetään nyt Turkin jälkeen seuraavaksi tärkeimpänä Somalian ystävänä”, yleisradiojohtaja Adala toteaa.
”Turkin hallitus on rakentanut teitä, kouluja ja sairaaloita Somaliaan. Vikesin kautta kanavoidun avustushankkeen välityksellä Suomi puolestaan tukee Somalian yleisradiota ja mediasektoria ja on suoraan tekemisissä hallituksen tiedotusministeriön kanssa.”
Muiden länsimaiden Brysselin huippukokouksessa viime syksynä lupaamaa vajaan kahden miljardin euron jälleenrakennusapua ei sen sijaan näy paikan päällä Somaliassa.
Adalan mukaan somalialaiset uskovat, että YK:n tai kansainvälisten järjestöjen kautta annettu apu menee lähinnä ulkomaisten asiantuntijoiden ylläpitokuluihin naapurimaan Kenian pääkaupungissa Nairobissa.
uutiskirje 