Hämeenlinnan Taidemuseon Lohrmann -rakennuksessa on esillä mittava, 105 teoksen kokoelmanäyttely Näkökulmia eri vuosikymmenille, jossa pääpaino on maalaustaiteessa. Ajallisesti teoksissa kuljetaan 1850-luvulta 1960-luvun loppuun ja vieraillaan myös nykytaiteen parissa.
Hämeenlinnan Taidemuseon hoidossa on tällä hetkellä yli 6 500 teosta. Monipuolinen ja taidehistoriallisesti arvokas taidekokoelma on karttunut vuosikymmenien kuluessa ostoin, lahjoituksin ja talletuksin. Taiteilijat ovat ammentaneet menneestä, peilanneet omaa aikaansa ja katsoneet tulevaan, ja luoneet oman aikansa hengessä aikansa nykytaidetta, jonka ympärille on kehkeytynyt milloin pienempiä tai suurempia taidemyrskyjä. Kaarlo Marjasen sanoin: ”Massa on taiteen suhteen vaativaista: se vaatii sellaista mikä ei siltä mitään vaadi”.
Johan Knutsonin Hämeen linnaa ja Vanajavesi -näkymää kaupunginpuistosta katsottuna kuvaava Hämeenlinna -maalaus vuodelta 1858 on näyttelyn varhaisin teos. Lohrmann -rakennuksen yläkerran teoskokonaisuus päättyy 1960-luvun informalistiseen taiteeseen.
Täytyi oikein hieraista silmiään, mutta siellä niitä on esillä, Kultakauden merkittävimpien taiteilijoiden teoksia: Victor Westerholmin Eckerön postilaituri (1885), Eero Järnefeltin Savolaisvene (1888) sekä Heinäkuun päivä (1891), Akseli Gallen-Kallelan Väinämöisen lähtö (1896–1906), Albert Edelfeltin Larin Paraske (1893) ja Hugo Simbergin Ruusunpoimija (1906).
1910-luvun alun jälki-impressionismin hengessä syntyneitä teoksia on Magnus Enckelliltä, Rurik Lindquistiltä, Wilho Sjöströmiltä ja Pekka Haloselta. Varsinkin 1910-luvun puolivälistä alkaen. taiteessa on nähtävissä myös kubismin vaikutteita, rakenteellisuutta ja tummia ja maanläheisiä värejä.
Kaivanto, Linnovaara, Lavonen
Santeri Salokiven ja Eva Gyldénin teokset edustavat 1920-luvun klassisistista ja tyylittelevää henkeä. Gyldén tunnetaan maamme merkittävimpänä kameekorujen tekijänä, ja 1920–30-luvuilla syntynyt keramiikkaveistos Naisen pää on harvinainen esimerkki hänen veistoksistaan.
1930–1950-luvuilta esillä on muun muassa Väinö Kamppurin, Sam Vannin, Helge Dahlmanin ja Juhani Linnovaaran teoksia. 1960-lukua edustavat Reino Hietanen, Kimmo Kaivanto, Ahti Lavonen, Pentti Melanen, Olavi Vaarula ja Jaakko Sievänen.
Kimmo Pyykön Uneksija-veistos (1975) kurkistaa 70-luvulle. Lohrmann -rakennuksen alakerrassa on esillä tämän päivän nykytaidetta. Esillä on Martti Aihan, Jasmin Anoschkinin, Hannaleena Heiskan, Heli Hiltusen, Joseph Jamesin, Niko Luoman, Jukka Mäkelän, Mikko Myöhäsen, Antti Oikarisen, Hannu Palosuon, Outi Pienimäen, Jorma Purasen, Jarkko Räsäsen, Janne Räisäsen, Katja Tukiaisen ja Ilkka Väätin teoksia. Kiinnostava Näkökulmia eri vuosikymmenille -näyttely on avoinna 31. joulukuuta 2014 saakka.
Hämeenlinnan taidemuseo: Näkökulmia eri vuosikymmenille -teoksia Hämeenlinnan Taidemuseon kokoelmista 31.12.2014 saakka.
uutiskirje 
