Kolumbian rauha etenee kompastellen

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Kolumbian hallitus ja Farc-sissiliike ovat käyneet rauhanneuvotteluja Kuubassa pian kaksi vuotta. Elokuussa tapahtui merkittäviä liikahduksia, mutta vielä ei tiedetä, riittääkö se.

Elokuun puolivälissä sodan osapuolten uhrien edustajia lennätettiin ensi kertaa kuultaviksi Havannaan, ja lisää vastaavia tilaisuuksia on luvassa. Sodan juuria ja rauhan esteitä tutkimaan asetettiin akateeminen komitea.

Lisäksi Kolumbian armeijan eri aselajien korkeat upseerit tapasivat sissien edustajia. Pohdittavana oli kahdenvälisen pysyvän tulitauon toteutus ja Farcin hajottaminen.

Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos luonnehti tapahtumaa historialliseksi askeleeksi eteenpäin.

Tarkoin valitut edustajat

Kolumbiassa on aiemmin järjestetty foorumeja, joissa on kuultu uhrien edustajien vaatimuksia. Näiden kutsumista rauhanneuvotteluihin pidetään kuitenkin ainutlaatuisena.

Sodasta kärsimään joutuneita on ainakin 6,7 miljoonaa, joista 5,7 miljoonaa on joutunut pakenemaan kotoaan. Kolumbian YK-yliopisto ja katolinen piispainkokous valitsivat joukosta 60, jotka lennätetään 12 hengen ryhminä kuultaviksi Havannaan.

Puolet edustaa armeijan ja oikeistojoukkojen uhreja ja toinen puoli Farcin ja muiden sissiliikkeiden uhreja.

Sotaa ja rauhaa tutkivaan komiteaan sodan osapuolet saivat nimetä tasapuolisesti eri tieteenalojen edustajia. Raporttia odotetaan jo joulukuussa. Varsinainen totuuskomissio on määrä asettaa vasta, kun rauha on solmittu.

Saadaanko oikeutta?

Monia arveluttaa, toteutuuko oikeus lopulta, ja näkemyserot ovat yhä suuria.

Presidenttinä vuodet 2002–2010 toiminut oikeistolainen Álvaro Uribe vaatii korkean oikeusistuimen perustamista arvioimaan turvallisuusjoukkojen jäsenille vuoden 1980 jälkeen annetut tuomiot. Hän päästäisi kaikki vapauteen odottamaan uusia tuomioita.

Farcin mielestä Kolumbian oikeuslaitoksella ei voi olla tuomiovaltaa sen jäseniin, koska myös valtio on syyllistynyt vakaviin rikoksiin.

Kadonneiden omaiset puolestaan vaativat rangaistuksia kaikille rikoksiin syyllistyneille.

Kaikki tai ei mitään

Rauhanneuvottelut etenevät periaatteella ”mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu”.

Käsiteltäviksi sovittujen asioiden listalla on yhä auki 28 kohtaa, joista 14 koskee maataloutta ja maanomistusta, 10 poliittista osallistumista ja 4 laitonta huumebisnestä.

Neuvotteluja läheltä seuraava katolinen pappi sanoo, että ongelma ei ole Havannan neuvottelupöydässä, vaan kotona Kolumbiassa.

Uribe on nyt vaikutusvaltainen senaattori ja parlamentin opposition johtaja. Papin mukaan kampanjoi rauhanneuvotteluja vastaan ja haalii tuekseen liike-elämää ja lehdistöä.

Nykyinen presidentti Santos ”ei ole johtaja, vaan seuraaja. Jos yleinen mielipide kääntyy häntä vastaan, hän hylkää rauhanprosessin”, pappi sanoo.

Lähes puoli miljoonaa uhria

Kolumbia ajautui sisällissotaan 1964, kun vasemmistolainen Kolumbian vallankumoukselliset asevoimat (Farc) ja pienempi Kansallinen vapautusarmeija (ELN) tarttuivat aseisiin. Paikallisia maakiistoja oli yritetty ratkoa asein jo 1940-luvun lopulta alkaen.

Valtion armeijan tueksi perustettiin 1980-luvulla äärioikeiston puolisotilaallisia joukkoja. Niiden toiminta ei loppunut, vaikka hallitus ilmoitti vuosina 2002–2006 kymmenientuhansien luopuneen aseistaan. Huumekartellit sekaantuivat sisällissotaan 1980-luvulta lähtien.

Kolumbian selkkausta sanotaan Latinalaisen Amerikan viimeiseksi sisällissodaksi, ja sen on vaatinut vähintään 420 000 uhria.