Entinen Pasilan rautatieasema tulee tänä vuonna olleeksi Rauhanasema 30 vuotta rauhanliikkeen omistuksessa. Rauhanaseman merkkipäiviä on juhlittu pitkin vuotta. Perjantaina 12.9. juhlinta huipentuu ensin avointen ovien päivään ja myöhemmin iltapäivällä kutsuvierasjuhlaan. Ohjelmallisen kutsuvierasjuhlan avaa Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg.
Talossa järjestetään niin suomalaisia kuin kansainvälisiäkin seminaareja, kokouksia, kulttuuritapahtumia ja konsertteja. Talossa toimii usemman rauhanjärjestön toimisto. Siellä toimitetaan lehtiä ja kirjoja. Kaupunkilaiset voivat myös vuokrata aseman tiloja omiin tapahtumiinsa.
Karjalasta Pasilaan
Rauhanaseman talo rakennettiin vuonna 1915 Vammeljoen rautatieasemaksi Kannakselle, Uudenkirkon pitäjään. Vammeljoelta asemarakennus siirrettiin vuonna 1923 pääkaupunkiin, Helsinkiin. Kannaksen rantaradan liikenne oli kuihtunut Suomen itsenäistyttyä. Rajan yli ei enää tullut kesävieraita eikä käyty kauppaa. Talo purettiin Vammeljoella ja rakennettiin hirsi hirreltä Pasilaan.
Itä-Pasila rakennettiin kerralla miltei valmiiksi 1970-luvun alussa. Asukkaita aikaisemmin harvaan asuttuun Pasilaan muutti noin 5 000. Myöhemmin rakennettiin Länsi-Pasila ja Pasilat yhdistävä silta yli ratapihan.
Alkuvuonna 1984 VR avasi tarjouskilpailun aseman purkamisesta tiukalla aikataululla. Rauhanliitto voitti kilpailun 15 000 markan tarjouksellaan. Kerrotaan, että joku oli ottanut vanhan asematalon ostamisen esiin toimiston väen kahvipöytäkeskustelussa, eikä ideaa enää yksinkertaisesti voinut pysäyttää, koska kukaan ei tuntenut rakennusalaa alkuunkaan.
Sahalla irti perustuksista
Ajatuksen aseman siirtämisestä uudelle sijalleen kokonaisena esitti ensimmäisenä Museovirasto, jonka Rauhanliitto oli kutsunut valvomaan perinnearvojen säilyttämistä. Elo-syyskuun vaihteessa talo sahattiin irti perustuksistaan, nostettiin tukipalkeille, vedettiin tunkkien avulla sivuun ja 8. syyskuuta kuorma-auto peruutti lavetin sen alle.
Siirtojuhlassa Rauhanliiton puheenjohtaja, professori Göran von Bonsdorff otti päähänsä aseman viimeisen päällikön punaisen virkalakin, ja antoi aseman merkinantoviitalla siirtäjille lähtökäskyn. Ikkunassa oli rauhanmerkki ja banderolli: Liikekannallepano rauhan puolesta. Suomen siihen asti suurin kokonaisena siirretty rakennus hinattiin nykyiseen paikkaansa.
Talon kunnostuksessa keskeisellä sijalla olivat talkoolaiset. Työtunteja vapaaehtoisille kertyi yhteensä kymmeniä tuhansia. Kansainvälisten työleirien ansiosta talkoolaisia oli noin 30 maasta.
Tulipalo hidasti avaamista
Kunnostuksen aikana Rauhanasema paloi kerran, alkuvuodesta 1985. ”Rauhanasema paloi, rauhanaate ei”, totesivat projektiin osallistuvat ja päättivät rakentaa sisäosiltaan pahasti tuhoutuneen talon uudelleen.
Vuonna 1986 Rauhanasema viimein avattiin. Suurin osa alusta asti talossa toimineista järjestöistä pitää sitä edelleen tukipaikkanaan.
Ovet ovat avoinna Rauhanasemalla 12.9. kello 12.00 -14.00. Tapahtuma on osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien viettoa.
uutiskirje 
