KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Pankit ohjasivat opintotuen historiaa

Kuva: All Over Press

Opintotukijärjestelmä luotiin hyvinvointivaltiota varten. Sen jälkeen sitä on kehitetty vain pakon edessä.

Pontus Purokuru
13.9.2014 14.00

Kun opintotukijärjestelmä rakennettiin 1960- ja 70-luvuilla, sitä ajateltiin yhtä aikaa kansantaloudellisena sijoituksena ja demokratisoivana sosiaaliturvan parannuksena.

Hyvinvointivaltion rakentaminen edellytti koulutetun työvoiman turvaamista. Koulutus tarkoittaa tuottavuutta ja ostovoimaa, ja nämä tarkoittavat talouskasvua. Lisäksi haluttiin tasa-arvosyistä turvata kaikille mahdollisuus koulutukseen.

Alun jälkeen opintotukijärjestelmää on kehitetty lähinnä pakkotilanteissa, kertoo Kelan opintototuen pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen.

Usein pakkotilanteet ovat liittyneet pankkeihin, joilla on ollut keskeinen asema tukijärjestelmässä, koska opintotuki on ollut valtaosaltaan lainaa. Lisäksi suomalainen opintolaina on muista pohjoismaista poiketen markkinaehtoista pankkilainaa eikä valtiolainaa.

Nykytuki on pankkien ja laman lapsi

Vuonna 1977 opintotuki uudistettiin. Keskellä lamaa, vuonna 1992, tehtiin suuri opintotukiremontti. Molempien syynä oli pankeilta tullut ilmoitus siitä, että ne eivät enää suostu myöntämään opintolainoja lakiin kirjatuilla ehdoilla.

– Oli säädetty katto opintolainan koroille, ja pankit tuumasivat, että saavat paremman katteen lainarahoilleen muualta, Lahtinen kertoo.

Pankit myös leikkasivat lainamääriä omavaltaisesti 70-luvulla ja kieltäytyivät mielenosoituksellisesti antamasta opiskelijoille täysiä lainoja. Valtio reagoi pienentämällä lainamääriä ja nostamalla enimmäiskorkoa. Samalla kuitenkin laajennettiin opintorahan saajien piiriä ja luotiin asumislisäjärjestelmä.

Pankkivallan seurauksena useampi opiskelija sai lopulta kokonaisuudessaan suurempaa tukea.

Sama toistui 1990-luvulla. Laman aikana yleinen korkotaso läheni 20 prosenttia, kun taas opintolainojen säädelty enimmäiskorko oli noin 12 prosenttia. Pankeissa laskettiin jälleen, että opiskelijat eivät ole kannattavaa liiketoimintaa.

– Esko Ahon hallituksessa tehtiin tiukassa tilanteessa hämmästyttävän hyvä ratkaisu: purettiin opintolainojen säätely ja tehtiin niistä markkinaehtoisia, mutta vastapainoksi opintoraha korotettiin yli kaksinkertaiseksi, Lahtinen sanoo.

Ensin leikataan, sitten nostetaan

Laman jälkeen tukea on vuorotellen leikattu ja korotettu. Tuen ehtoja on ensin helpotettu, sitten taas kiristetty. Järjestelmä on hajanainen ja sen kehittämisen suunta epämääräinen.

Mikä muutoksia on ohjannut viime vuosikymmeniä?

– Vaikka sanotaan, ettei puolueiden välillä ole eroja, niin onhan siinä isoja linjoja havaittavissa sen mukaan, mitkä puolueet ovat milloinkin hallituksessa, Lahtinen vastaa.

– Erot liittyvät siihen, ovatko keppipuolen muutokset ja kiristykset ensisijaisia vai sosiaalipoliittiset ja perusturvaan liittyvät kehittämiset.

Lahtinen ei halua nimetä puolueita, mutta yleisesti voi sanoa, että keskusta on korostanut opintotuen sosiaalipoliittista luonnetta, kun taas demarit ovat korostaneet lainapainotusta ja tiukentaneet tuen myöntämisen ehtoja.

Vasemmistoliitto on ollut mukana sekä leikkaamassa opintotukea (Lipposen hallituksessa vuonna 1995) että torppaamassa leikkauksia (Kataisen hallituksessa 2013–2014) ja vaatimassa tuen korottamista ja yhtenäistämistä. Kokoomus on ajanut tulorajojen nostamista ja tukenut lainapainotteisuutta.

Lainat nousussa

Opintotuki oli erittäin lainapainotteista vuoden 1992 remonttiin asti, mutta laina on muodostanut merkittävän osan tuesta myös sen jälkeen.

Lahtisen mielestä opiskelijat pyrkivät perusteettomastikin välttämään lainan nostamista. Lainan houkuttelevuutta on yritetty lisätä uudistuksilla. Muutaman viime vuoden aikana opintolainaa onkin nostettu hieman aiempaa enemmän.

Tänä vuonna opintotukea uudistettiin jälleen. Opintoraha sidottiin indeksiin ja rahan kuukausimäärää kasvatettiin. Samalla kokonaistukikuukausia leikattiin.

Lisäksi opintolainaa aletaan hyvittää uusille opiskelijoille. Jos korkeakouluopiskelija valmistuu määräajassa, Kela maksaa parhaimmillaan kolmanneksen opintolainasta.

– Jälleen hämmästyttävän hyvä suoritus hallitukselta ja jälleen kerran laman aikana, Lahtinen kehuu.

Kelan haluaa kehittää opintotukea muun muassa sitomalla kaikki sen osat indeksiin sekä yhtenäistämällä asumistukijärjestelmää niin, että Suomessa on yksi, yhtenäinen ja selkeä kaikkia koskeva asumistuki.

Opintotuesta enemmän perjantaina 12.9. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Tuomitsemme kaikki toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja sääntöjä, tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoo.

KU kysyi Stubbilta Israelin toimista Gazassa, lännen kaksoisstandardeista ja globaalista etelästä – Näin presidentti vastasi

Sara Koiranen

Vasemmistoliitto mukana päättämässä Turussa – hyväksyi pormestariohjelman

Susikanta puhuttaa niin Euroopassa kuin Suomess.

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

Pia Lohikoski.

Korkeakoulujen rahoituskaruselli hämmentää: ”Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan”

Uusimmat

Chileläinen vuohien kasvattaja Yasna Molina esittelee vuohenjuustolla voittamiaan palkintoja, joukossa Copa América -palkinto, jonka hän sai Anqas-sinihomejuustolla.

Chilen huippujuustot tuotetaan ankarissa olosuhteissa

Tuomitsemme kaikki toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja sääntöjä, tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoo.

KU kysyi Stubbilta Israelin toimista Gazassa, lännen kaksoisstandardeista ja globaalista etelästä – Näin presidentti vastasi

30 vuotta, 30 kirjaa. Seppo Jokinen saattelee komisario Sakari Koskisen eläkkeelle Viimeisessä väännössä.

Tunteelliset jäähyväiset komisario Koskiselle

Rikostutkinnan realistinen kuvaus on huipussaan Niko Rantsin dekkareissa.

Tuntuu kuin olisi itse mukana, kun Niko Rantsi kuvaa poliisioperaatiota neljännessä dekkarissaan Vaikenemisen laki

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

 
02

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

 
03

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

 
04

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

 
05

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Laosissa raivataan edelleen amerikkalaispommeja, mutta Trump poisti työltä USA:n tuen

10.05.2025

Vasemmistoliitto mukana päättämässä Turussa – hyväksyi pormestariohjelman

09.05.2025

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

09.05.2025

Korkeakoulujen rahoituskaruselli hämmentää: ”Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan”

09.05.2025

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

09.05.2025

Hallituksen suunnitelma sen paljastaa: ”Nyt isketään viimeiseen henkireikään”

09.05.2025

KU kysyi Stubbilta, tuomitseeko Suomi Israelin toimet – Stubb: ”Tuomitsemme kaikki ne toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sääntöjä”

08.05.2025

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

08.05.2025

Mepit vetoavat ulkoministeriin – ”Milloin aika koittaa?”

08.05.2025

Päätös kuun lopulla: Erotetaanko Yrttiahon puolueosasto?

08.05.2025

Perussuomalaisten pudotus jyrkkenee: Nyt lähti 4 prosenttiyksikköä

08.05.2025

Mario Draghi sen jo myönsi – transatlanttinen talouskuri on kuollut, Eurooppa tarvitsee oman kasvumallin

08.05.2025

Eduskunnan talouskeskustelussa kerrattiin joukko-oppia: ”270 000 työtöntä ei voi mahtua 47 000 avoimeen työpaikkaan”

07.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela syyttää Orpon hallitusta nälkäisistä lapsista: ”Kestämätöntä ja räikeän epäoikeudenmukaista”

07.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään