KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Pankit ohjasivat opintotuen historiaa

Kuva: All Over Press

Opintotukijärjestelmä luotiin hyvinvointivaltiota varten. Sen jälkeen sitä on kehitetty vain pakon edessä.

Pontus Purokuru
13.9.2014 14.00

Kun opintotukijärjestelmä rakennettiin 1960- ja 70-luvuilla, sitä ajateltiin yhtä aikaa kansantaloudellisena sijoituksena ja demokratisoivana sosiaaliturvan parannuksena.

Hyvinvointivaltion rakentaminen edellytti koulutetun työvoiman turvaamista. Koulutus tarkoittaa tuottavuutta ja ostovoimaa, ja nämä tarkoittavat talouskasvua. Lisäksi haluttiin tasa-arvosyistä turvata kaikille mahdollisuus koulutukseen.

Alun jälkeen opintotukijärjestelmää on kehitetty lähinnä pakkotilanteissa, kertoo Kelan opintototuen pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen.

Usein pakkotilanteet ovat liittyneet pankkeihin, joilla on ollut keskeinen asema tukijärjestelmässä, koska opintotuki on ollut valtaosaltaan lainaa. Lisäksi suomalainen opintolaina on muista pohjoismaista poiketen markkinaehtoista pankkilainaa eikä valtiolainaa.

Nykytuki on pankkien ja laman lapsi

Vuonna 1977 opintotuki uudistettiin. Keskellä lamaa, vuonna 1992, tehtiin suuri opintotukiremontti. Molempien syynä oli pankeilta tullut ilmoitus siitä, että ne eivät enää suostu myöntämään opintolainoja lakiin kirjatuilla ehdoilla.

– Oli säädetty katto opintolainan koroille, ja pankit tuumasivat, että saavat paremman katteen lainarahoilleen muualta, Lahtinen kertoo.

Pankit myös leikkasivat lainamääriä omavaltaisesti 70-luvulla ja kieltäytyivät mielenosoituksellisesti antamasta opiskelijoille täysiä lainoja. Valtio reagoi pienentämällä lainamääriä ja nostamalla enimmäiskorkoa. Samalla kuitenkin laajennettiin opintorahan saajien piiriä ja luotiin asumislisäjärjestelmä.

Pankkivallan seurauksena useampi opiskelija sai lopulta kokonaisuudessaan suurempaa tukea.

Sama toistui 1990-luvulla. Laman aikana yleinen korkotaso läheni 20 prosenttia, kun taas opintolainojen säädelty enimmäiskorko oli noin 12 prosenttia. Pankeissa laskettiin jälleen, että opiskelijat eivät ole kannattavaa liiketoimintaa.

– Esko Ahon hallituksessa tehtiin tiukassa tilanteessa hämmästyttävän hyvä ratkaisu: purettiin opintolainojen säätely ja tehtiin niistä markkinaehtoisia, mutta vastapainoksi opintoraha korotettiin yli kaksinkertaiseksi, Lahtinen sanoo.

Ensin leikataan, sitten nostetaan

Laman jälkeen tukea on vuorotellen leikattu ja korotettu. Tuen ehtoja on ensin helpotettu, sitten taas kiristetty. Järjestelmä on hajanainen ja sen kehittämisen suunta epämääräinen.

Mikä muutoksia on ohjannut viime vuosikymmeniä?

– Vaikka sanotaan, ettei puolueiden välillä ole eroja, niin onhan siinä isoja linjoja havaittavissa sen mukaan, mitkä puolueet ovat milloinkin hallituksessa, Lahtinen vastaa.

– Erot liittyvät siihen, ovatko keppipuolen muutokset ja kiristykset ensisijaisia vai sosiaalipoliittiset ja perusturvaan liittyvät kehittämiset.

Lahtinen ei halua nimetä puolueita, mutta yleisesti voi sanoa, että keskusta on korostanut opintotuen sosiaalipoliittista luonnetta, kun taas demarit ovat korostaneet lainapainotusta ja tiukentaneet tuen myöntämisen ehtoja.

Vasemmistoliitto on ollut mukana sekä leikkaamassa opintotukea (Lipposen hallituksessa vuonna 1995) että torppaamassa leikkauksia (Kataisen hallituksessa 2013–2014) ja vaatimassa tuen korottamista ja yhtenäistämistä. Kokoomus on ajanut tulorajojen nostamista ja tukenut lainapainotteisuutta.

Lainat nousussa

Opintotuki oli erittäin lainapainotteista vuoden 1992 remonttiin asti, mutta laina on muodostanut merkittävän osan tuesta myös sen jälkeen.

Lahtisen mielestä opiskelijat pyrkivät perusteettomastikin välttämään lainan nostamista. Lainan houkuttelevuutta on yritetty lisätä uudistuksilla. Muutaman viime vuoden aikana opintolainaa onkin nostettu hieman aiempaa enemmän.

Tänä vuonna opintotukea uudistettiin jälleen. Opintoraha sidottiin indeksiin ja rahan kuukausimäärää kasvatettiin. Samalla kokonaistukikuukausia leikattiin.

Lisäksi opintolainaa aletaan hyvittää uusille opiskelijoille. Jos korkeakouluopiskelija valmistuu määräajassa, Kela maksaa parhaimmillaan kolmanneksen opintolainasta.

– Jälleen hämmästyttävän hyvä suoritus hallitukselta ja jälleen kerran laman aikana, Lahtinen kehuu.

Kelan haluaa kehittää opintotukea muun muassa sitomalla kaikki sen osat indeksiin sekä yhtenäistämällä asumistukijärjestelmää niin, että Suomessa on yksi, yhtenäinen ja selkeä kaikkia koskeva asumistuki.

Opintotuesta enemmän perjantaina 12.9. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi elokuussa KU:lle, että edessä on poikkeuksellisen vaikea neuvottelukierros.

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään