KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Pankit ohjasivat opintotuen historiaa

Kuva: All Over Press

Opintotukijärjestelmä luotiin hyvinvointivaltiota varten. Sen jälkeen sitä on kehitetty vain pakon edessä.

Pontus Purokuru
13.9.2014 14.00

Kun opintotukijärjestelmä rakennettiin 1960- ja 70-luvuilla, sitä ajateltiin yhtä aikaa kansantaloudellisena sijoituksena ja demokratisoivana sosiaaliturvan parannuksena.

Hyvinvointivaltion rakentaminen edellytti koulutetun työvoiman turvaamista. Koulutus tarkoittaa tuottavuutta ja ostovoimaa, ja nämä tarkoittavat talouskasvua. Lisäksi haluttiin tasa-arvosyistä turvata kaikille mahdollisuus koulutukseen.

Alun jälkeen opintotukijärjestelmää on kehitetty lähinnä pakkotilanteissa, kertoo Kelan opintototuen pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen.

Usein pakkotilanteet ovat liittyneet pankkeihin, joilla on ollut keskeinen asema tukijärjestelmässä, koska opintotuki on ollut valtaosaltaan lainaa. Lisäksi suomalainen opintolaina on muista pohjoismaista poiketen markkinaehtoista pankkilainaa eikä valtiolainaa.

Nykytuki on pankkien ja laman lapsi

Vuonna 1977 opintotuki uudistettiin. Keskellä lamaa, vuonna 1992, tehtiin suuri opintotukiremontti. Molempien syynä oli pankeilta tullut ilmoitus siitä, että ne eivät enää suostu myöntämään opintolainoja lakiin kirjatuilla ehdoilla.

– Oli säädetty katto opintolainan koroille, ja pankit tuumasivat, että saavat paremman katteen lainarahoilleen muualta, Lahtinen kertoo.

Pankit myös leikkasivat lainamääriä omavaltaisesti 70-luvulla ja kieltäytyivät mielenosoituksellisesti antamasta opiskelijoille täysiä lainoja. Valtio reagoi pienentämällä lainamääriä ja nostamalla enimmäiskorkoa. Samalla kuitenkin laajennettiin opintorahan saajien piiriä ja luotiin asumislisäjärjestelmä.

Pankkivallan seurauksena useampi opiskelija sai lopulta kokonaisuudessaan suurempaa tukea.

Sama toistui 1990-luvulla. Laman aikana yleinen korkotaso läheni 20 prosenttia, kun taas opintolainojen säädelty enimmäiskorko oli noin 12 prosenttia. Pankeissa laskettiin jälleen, että opiskelijat eivät ole kannattavaa liiketoimintaa.

– Esko Ahon hallituksessa tehtiin tiukassa tilanteessa hämmästyttävän hyvä ratkaisu: purettiin opintolainojen säätely ja tehtiin niistä markkinaehtoisia, mutta vastapainoksi opintoraha korotettiin yli kaksinkertaiseksi, Lahtinen sanoo.

Ensin leikataan, sitten nostetaan

Laman jälkeen tukea on vuorotellen leikattu ja korotettu. Tuen ehtoja on ensin helpotettu, sitten taas kiristetty. Järjestelmä on hajanainen ja sen kehittämisen suunta epämääräinen.

Mikä muutoksia on ohjannut viime vuosikymmeniä?

– Vaikka sanotaan, ettei puolueiden välillä ole eroja, niin onhan siinä isoja linjoja havaittavissa sen mukaan, mitkä puolueet ovat milloinkin hallituksessa, Lahtinen vastaa.

– Erot liittyvät siihen, ovatko keppipuolen muutokset ja kiristykset ensisijaisia vai sosiaalipoliittiset ja perusturvaan liittyvät kehittämiset.

Lahtinen ei halua nimetä puolueita, mutta yleisesti voi sanoa, että keskusta on korostanut opintotuen sosiaalipoliittista luonnetta, kun taas demarit ovat korostaneet lainapainotusta ja tiukentaneet tuen myöntämisen ehtoja.

Vasemmistoliitto on ollut mukana sekä leikkaamassa opintotukea (Lipposen hallituksessa vuonna 1995) että torppaamassa leikkauksia (Kataisen hallituksessa 2013–2014) ja vaatimassa tuen korottamista ja yhtenäistämistä. Kokoomus on ajanut tulorajojen nostamista ja tukenut lainapainotteisuutta.

Lainat nousussa

Opintotuki oli erittäin lainapainotteista vuoden 1992 remonttiin asti, mutta laina on muodostanut merkittävän osan tuesta myös sen jälkeen.

Lahtisen mielestä opiskelijat pyrkivät perusteettomastikin välttämään lainan nostamista. Lainan houkuttelevuutta on yritetty lisätä uudistuksilla. Muutaman viime vuoden aikana opintolainaa onkin nostettu hieman aiempaa enemmän.

Tänä vuonna opintotukea uudistettiin jälleen. Opintoraha sidottiin indeksiin ja rahan kuukausimäärää kasvatettiin. Samalla kokonaistukikuukausia leikattiin.

Lisäksi opintolainaa aletaan hyvittää uusille opiskelijoille. Jos korkeakouluopiskelija valmistuu määräajassa, Kela maksaa parhaimmillaan kolmanneksen opintolainasta.

– Jälleen hämmästyttävän hyvä suoritus hallitukselta ja jälleen kerran laman aikana, Lahtinen kehuu.

Kelan haluaa kehittää opintotukea muun muassa sitomalla kaikki sen osat indeksiin sekä yhtenäistämällä asumistukijärjestelmää niin, että Suomessa on yksi, yhtenäinen ja selkeä kaikkia koskeva asumistuki.

Opintotuesta enemmän perjantaina 12.9. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Mielenosoitus Javier Milein hallitusta vastaan Buenos Airesin keskustassa helmikuussa. Mielenosoituksessa vastustettiin Milein rajuja uhkauksia feminismiä, HLBTIQ-yhteisöä ja sukupuolipolitiikkaa kohtaan. Nyt tulilinjalla ovat lisäksi journalistit.

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
05

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään