Lapsiköyhyys laskee hitaasti
Lapsen köyhyysriski riippuu ikävaiheesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreessa Lapsiperheiden hyvinvointi 2014 -selvityksestä käy ilmi, että alle kolmevuotiaiden lasten perheissä köyhyysriski on koko 2000-luvun ollut selvästi suurempi kuin perheissä, joissa on jo vanhempia lapsia.
– Lapsiköyhyyden riski on suurin yksinhuoltajaperheissä, jos lapsi on alle 3-vuotias tai jos perheessä on kolme tai useampi lapsi, tutkimuspäällikkö Minna Salmi THL:sta toteaa.
Suomessa lapsiköyhyys kolminkertaistui vuodesta 1995 vuoteen 2007, jolloin se oli huipussaan eli 13,7 prosenttia. Toimeentulotukea hakeneiden perheiden määrä ei kuitenkaan noussut yhtä rajusti.
Köyhyys nousi kasvuvuosina
Ennen vuotta 1994 lapsiköyhyys oli laskenut tasaisesti aina 1960-luvulta lähtien.
– Merkillepantavaa on, että lapsiköyhyyden jyrkkä nousu tapahtui 1990-laman jälkeisten kasvun vuosien aikana. Suomen talouskasvu oli jyrkintä koko OECD-maissa, Salmi kertoo.
Viime vuosina Suomen lapsiköyhyys on muista Euroopan maista poiketen hieman laskenut. Vuonna 2012 lapsiköyhyysaste oli 11,3 prosenttia. Se tarkoittaa 27 000 lasta vähemmän kuin vuonna 2007.
– Lapsiköyhyyden aleneminen ei johdu siitä, että lapsiperheiden tilanne olisi parantunut, vaan siitä, että laskennallisesti köyhyysrajan yli päästään suhteellisesti pienemmillä ansioilla kuin aikaisemmin, Salmi selventää.
Kahden alle 14-vuotiaan lapsen perheen köyhyysraja oli vuonna 2012 noin 2 450 euroa kuukaudessa.
Yksinhuoltajaperheet tiukilla
Tutkimuksen mukaan kahdella perheellä viidestä on erilaisia toimeentulovaikeuksia. Joka 10:nnellä on hyvin paljon hankaluuksia tulla toimeen.
– Eniten toimeentulo-ongelmia on yksinhuoltajilla. Myös vanhempien nuori ikä ja matala koulutustaso sekä työttömyys aiheuttavat toimeentulo-ongelmia, Salmi luettelee.
Yksinhuoltajaperheistä vain joka viides voi tarjota lapsilleen harrastuksia, ostaa vaatteita aina tarvittaessa ja tehdä lomamatkan. Myös monilapsisissa perheissä kulutusmahdollisuudet ovat keskimääräistä vähemmät.
Vuosittain lomamatka jää tekemättä noin puolella perheistä.
”Köyhänä erottuu joukosta”
Elintason noustessa myös arjen vaatimukset muuttuvat. Lasten harrastuksia, tietynlaisia vaatteita ja tiettyjen tavaroiden omistamista pidetään normaalina.
– Köyhänä erottuu joukosta, sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta toteaa.
– Esimerkiksi harrastuksiin ei pääse mukaan eikä voi pukeutua samalla tavalla kuin muut.
Hiilamo arvioi ilmiön olevan tuttu suurille ikäluokille, ja se on jälleen palannut Suomeen.
Hänen mukaansa yhteiskunnan palvelut ja tukiverkot eivät ole pysyneet yleisen vaurastumisen ja työelämän kehityksen vauhdissa.
Koko perheelle tukea
Hiilamo ehdottaa köyhien lasten aseman parantamiseksi yhtäläistä mahdollisuutta varhaiskasvatukseen, kun lapsi on täyttänyt kolme vuotta. Lastensuojelun keinot ovat tehottomia verrattuna vanhemmille osoitettuun tukeen.
– Lasten tilannetta ei voi erottaa vanhempien tilanteesta, Hiilamo muistuttaa.
Pohjoismaat on professorin mukaan maailman paras paikka lapselle. Suomi ei sijoitu ykköseksi, mutta ei ole kaukana muista Pohjoismaista.
uutiskirje 
