Presidentti Barack Obama sai Nobelin rauhanpalkinnon ensimmäisen virkakautensa ensimmäisenä vuonna, syksyllä 2009. Obamaa – jonka palkitsemista monet pitivät vähintään ennenaikaisena–- kiitettiin erityisesti hänen ponnisteluistaan ydinaseista vapaan maailman luomiseksi.
Onkin melkoista ironiaa siinä, että presidentti Obaman hallinto on viemässä läpi valtavaa hanketta Yhdysvaltain ydinaseistuksen modernisoimiseksi. Osa siitä pantiin alulle jo George W. Bushin kaudella, mutta Obama ei ole supistanut sitä, vaan pikemminkin laajentanut. Ohjelmaan sisältyy myös kokonaan uuden sukupolven kantolaitteita ydinaseille.
Ohjelmasta kertoi The New York Times -lehti (NYT) laajassa artikkelissaan viime maanantaina.
Obaman hallinto väittää ydinaseohjelman edistävän aseistariisuntaa.
Yhdysvaltain kongressin budjettivirasto on arvioinut, että ohjelma maksaa ensimmäisen kymmenen vuoden aikana 355 miljardia dollaria.
Mutta tämä on vasta alkua. Hinta nousee tämän jälkeen vielä huomattavasti, kun uusittavaksi tulee suuri määrä ydinohjuksia sekä ydinaseita kuljettavia sukellusveneitä ja pommikoneita.
Obaman hallituksen puolustusministeriölle esittämään suunnitelmaan kuuluu 12 uutta ydinsukellusvenettä, jopa sata uutta pommikonetta ja 400 maalta laukaistavaa ydinohjusta, joko uusia tai kunnostettuja.
Jos ohjelma hyväksytään, suurimmat kustannukset osuvat vuosiin 2024–2029, arvioi Monterey-instituutti. Sen mukaan ohjelman kokonaiskustannukset nousevat seuraavien 30 vuoden aikana 900 miljardin ja 1 100 miljardin dollarin välille.
”Kohti ydinaseetonta maailmaa”
Yksi ohjelman näkyvistä tuloksista on Kansas Cityssä elokuussa käyttöön vihitty huippumoderni ydinasetehdas. Se korvaa samassa kaupungissa sijainneen vanhan rapistuneen laitoksen.
Viidestä rakennuksesta koostuva uusi laitos on pinta-alaltaan suurempi kuin puolustusministeriön rakennus Pentagon. Sen 2 700 työntekijää valmistavat mekaanisia osia ja elektroniikkaa ydinräjähteisiin.
Uuden tehtaan rakentaminen käynnistyi jo Bushin aikana. Syksyllä 2008 joukko rauhanjärjestöjä yritti oikeusteitse pysäyttää työt rakennuksella.
Samaan aikaan käytiin presidentinvaalikampanjaa. Järjestöt odottivat toiveikkaasti Obaman valintaa, olihan tämä kampanjassaan julistanut tukensa ydinaseriisunnalle. Ne arvelivat, että uusi presidentti pysäyttää hankkeen muutamassa kuukaudessa.
Vaikka näin ei tapahtunut, Obaman virkakauden alku herätti kuitenkin innostusta. Huhtikuussa 2009 Obama ja Venäjän silloinen presidentti Dmitri Medvedev tekivät sopimuksen, jolla kummankin maan ydinkärkien määrä leikataan seitsemän vuoden aikana enintään 1 550:een. Samalla presidentit julistivat ”pyrkivänsä ydinaseettomaan maailmaan”.
Muutamaa päivää myöhemmin Obama piti Prahassa riemuitsevalle kansanjoukolle puheen, jossa hän sanoi Yhdysvaltojen moraalisen velvollisuuden olevan hakea maailmaan turvallisuutta ilman ydinaseita.
Ydinpelotetta ja siltarumpupolitiikkaa
Nyt ollaan kaukana muutaman vuoden takaisista ylevistä ihanteista. Mutta koska ydinasesuunnitelmia laaditaan pitkällä aikavälillä, mistään tuoreesta Obaman mielenmuutoksesta ei ole kyse.
Miten tässä näin kävi?
NYT:n mukaan Obaman hallituksen alkuperäisenä tarkoituksena oli vain uudistaa rapistuvaa ydinarsenaalia sillä tavalla, että sen luotettavuus paranisi ja Yhdysvaltain pelote säilyisi. Mutta nyt jotkut Obaman vanhat tukijatkin sanovat, että modernisointiohjelmasta on kasvanut itseisarvoinen päämäärä.
Kehitys sai vauhtia Yhdysvaltain kongressissa. Republikaanit, jotka yleensä vaativat mahdollisimman pieniä valtion menoja, uhkasivat kaataa Venäjän kanssa tehdyn sopimuksen ratifioimisen, jos Yhdysvaltain ydinarsenaalin modernisoimiseen ei osoiteta huomattavaa määrärahaa.
Joulukuussa 2010 Obama teki republikaanien kanssa budjettisopimuksen ydinaseiden modernisoimisesta ja aseriisuntasopimus saatiin ratifioitua.
Kysymys on myös siltarumpupolitiikasta. Yhdysvaltain ydinaseteollisuus työllistää 40 000 ihmistä. Sen edut pidetään mielessä erityisesti niissä osavaltioissa, joissa sijaitsee suuria ydinasetehtaita.
Armeijan ja aseteollisuuden lobbarit toimittavat tiedotusvälineisiin aineistoa siitä, miten sydäntä särkevän surkeissa oloissa supervallan ydinpelotetta ylläpidetään.
Myös nykyinen kansainvälinen tilanne vaikuttaa. Vaikka modernisointisuunnitelmat on laadittu jo kauan ennen Ukrainan kriisiä, on sitä helppo käyttää hyväksi. Nykyisessä ilmapiirissä olisi poliittinen itsemurha esittää leikkauksia aseohjelmiin.
Kustannukset arveluttavat
NYT:n mukaan meneillään olevat ydinaseiden modernisointihankkeet mahdollistavat sen, että tulevaisuudessa Yhdysvallat pystyy halutessaan hyvin nopeasti kasvattamaan ydinaseistuksensa määrää.
Suurin este voi sittenkin olla ohjelman vaatima valtava rahamäärä. Obaman hallitus on jo joutunut siirtämään myöhemmäksi joitakin siihen liittyviä hankkeita.
Kongressin ja puolustusministeriön asettama riippumaton, kummankin pääpuolueen edustajista koostuva komitea arvioi, ettei uuden sukupolven ydinohjuksiin, pommikoneisiin ja sukellusveneisiin ole varaa. Komitea, johon kuului muun muassa entinen puolustusministeri William Perry, valitti ydinaseohjelman vievän rahat tavanomaisen aseistuksen uusimiselta.
Kongressin tilintarkastajien mukaan ydinaseiden modernisointiohjelma on ollut huonosti hallinnoitu ja siinä on tärvätty runsaasti rahaa.
Obaman hallinnon mukaan ohjelma on välttämätön, jotta ydinaseet olisivat luotettavia ja turvallisia. Se kehuu Yhdysvaltain ydinvarustelun itse asiassa olevan aseriisunnan asialla: Yhdysvaltain ydinsateenvarjon suojan ansiosta monet Aasian ja Lähi-idän maat eivät ole ryhtyneet hankkimaan omia ydinaseita.
Kansasin upouusi ydinasetehdas ei ole puolustusministeriön, vaan energiaministeriön alaisuudessa. Eikä sen nimikään viittaa ydinaseisiin, vaan se on Kansallisen turvallisuuden kampus.
uutiskirje 
