Somalialaisnuoret liittyvät äärijärjestö al-Shabaabiin vähintään yhtä usein taloudellisten syiden tai poliittisen syrjinnän vuoksi kuin uskonnollisten tai ideologisten syiden takia, kertoo tänään 26. syyskuuta Washingtonissa julkaistava tutkimus.
Siinä selvitettiin haastattelujen avulla, millaisten tapahtumaketjujen tuloksena ihmiset liittyvät terroristijärjestöihin. Tutkimuksen tuottivat Kirkon Ulkomaanapu ja Institute for Security Studies (ISS).
Al-Shabaab-taistelijoiden haastatteluja
Tutkimusta varten haastateltiin 88 entistä al-Shabaab-taistelijaa Somalian pääkaupungin Mogadishun liepeillä huhtikuussa 2014. Tutkijat selvittivät niiden nuorten tilannetta, joita al-Shabaab pyrki rekrytoimaan, radikalisoitumisen prosessia ja taistelijoiden käsityksiä hallituksesta.
Lisäksi selvitettiin al-Shabaabiin liittyneiden uskonnollista identiteettiä ja ulkoisia vaikuttimia. Somalia-tutkimus on kaksiosaisen tutkimuksen toinen osa. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitettiin radikalisaatioprosessia Keniassa.
– Tämä tutkimus osuu aikaan, jona koko maailma etsii tapoja päihittää äärijärjestö Isis ja sen kaltaiset terroristiryhmät, sanoi Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen Washingtonissa ”Uskonnolliset johtajat radikalisaatiota ja ekstremismiä vastaan” -konferenssissa. Konferenssin järjestävät U.S. Institute of Peace, Kirkon Ulkomaanapu sekä Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanverkosto.
– Meillä ei ole pulaa terrorismin syitä koskevasta tiedosta. Mutta sen lisäksi meidän on kuultava yksilöitä, sillä radikalisoituminen tapahtuu aina eri tavoin eri konteksteissa, sanoi Mahdi Abdile, Kirkon Ulkomaanavun rauhantyön asiantuntija ja toinen tutkimuksen kirjoittajista.
”Terrorisminvastainen sota” radikalisoi
YK:n terrorisminvastaisen strategian mukaan radikalisaatioon johtavia tekijöitä ovat muun muassa poliittiset ja taloudelliset olosuhteet, uskonto, etninen syrjintä sekä raskaskätiset terrorisminvastaiset operaatiot. Lähes jokainen haastateltu ajatteli uskontonsa olevan uhattuna, mutta uskonnollisilla johtajilla ei ollut merkittävää roolia rekrytointiprosessissa.
– Vaikka ongelman ymmärtäminen on tärkeää, väljät suuntaviivat terrorismia aiheuttavista olosuhteista eivät aina ole hyödyllisiä niille, joiden täytyy toimia terrorismia vastaan siellä, missä sitä tapahtuu, tohtori Anneli Botha, ISS:n vanhempi tutkija ja toinen tutkimuksen kirjoittajista, sanoo.
– Loppujen lopuksi terroristijärjestöihin liittyvät nimenomaan yksilöt. On ymmärrettävä, miten yksilö tietyissä olosuhteissa reagoi YK:n strategiassa mainittuihin terrorismia lisääviin tekijöihin, Botha korostaa.
Tutkimuksen tekijöiden mukaan tämä on avainkysymys, kun puhutaan siitä, miten al-Shabaabin onnistui rekrytoida ja radikalisoida nuoria miehiä Somaliassa. Viimeisen seitsemän vuoden aikana al-Shabaabin on onnistunut muuttamaan itsensä sekalaisesta taistelijoiden joukosta täysimittaiseksi armeijaksi.
uutiskirje 
