– Etuuksien sisällön ja eläketurvan osalta pidän sitä sosiaalipoliittisesti oikeudenmukaisena ja hyvänä, sanoo viime viikolla sovitusta eläkeratkaisusta Suomen ammattiliitojen keskusjärjestön eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen.
Näin siitä huolimatta, että Kallinen tietää eläkeiän asteittaisen nousun (paluun) olevan kipeä ja keskustelua herättävä asia erityisesti SAK:laisessa kentässä.
– Pitkään oli kuitenkin tiedossa, että ilman sitä muutosta eläkeratkaisua ei saada tehdyksi.
Kallinen pitää luonnollisena, että eläkeiän korottaminen on kiinnostanut niin paljon. Eläkeuudistuksessa pöydällä oli kuitenkin koko työeläkejärjestelmä.
– Sosiaalipoliittiselta kannalta etuuspuoli on nyt niin hyvä, etten usko että näissä yhteiskunnallisissa olosuhteissa, näiden poliittisten voimasuhteiden vallitessa poliitikot olisivat kyenneet tekemään näin oikeudenmukaista ratkaisua.
Nuoret tulevat hyötymään
SAK:laisesta näkökulmasta Kallinen kiittää ratkaisussa nuorten huomioimista ja sitä, että tulevien työkyvyttömyyseläkkeiden taso tulee paranemaan.
– Nuorten luottamusta lakisääteisen eläkkeen tulevaisuuteen vahvistettiin. Nuoret tulevat hyötymään tästä. Se liittyy pitkälti siihen, että vuodesta 2017 alkaen eläke karttuu koko palkasta eikä siitä enää vähennetä työntekijän työeläkemaksun osuutta.
Työkyvyttömyyseläkkeiden tason paraneminen liittyy samaan asiaan. Myös eläkeiän nosto parantaa sitä.
– Noston myötä niihin tulee lisää niin sanottua tulevan ajan karttuma-aikaa.
Työttömyysputken säilyttäminen ja uusi työuraeläke ovat Kallisen mukaan myös tärkeitä.
– On tarkoitus ettei siinä edellytetä niin voimakasta työkyvyn heikkenemistä kuin työkyvyttömyyseläkkeessä.
Kuka hävisi?
Eläketurvakeskuksen mukaan eläkeuudistuksessa kärsivät 1960-1970-luvuilla syntyneet, Akavan mukaan häviäjiä ovat korkeasti koulutetut ja naiset.
Kaija Kallinen ei aivan allekirjoita kumpaakaan väitettä.
– Yksittäisten esimerkkilaskelmien valossa ei voi arvioida uudistuksen oikeudenmukaisuutta tai epäoikeudenmukaisuutta.
Eri ikäluokkien tasapuoliseen kohteluun kiinnitettiin Kallisen mukaan koko eläkeneuvottelujen ajan erityistä huomiota.
– Jo uudistuksen valmisteluvaiheessa tarkasteltiin laajemmin kuin koskaan aiemmin sekä sukupolvien että sukupuolten näkökulmaa.
Koska naiset ovat pidemmän elinikänsä vuoksi pidempään eläkkeellä, eläkeiän nosto lyhentää heidän eläkeaikaansa suhteessa vähemmän. Voi tietenkin pohtia, kuinka suuri lohtu se on, jos eläke jää huomattavasti miesten eläkettä alhaisemmaksi.
Sukupuolten välisten eläketurvan erojen suurin selittäjä ovat palkkaerot. Työelämän katkokset perhevapaiden takia korostavat tätä eroa.
– Uudistuksessa ei puututtu niihin asioihin, jotka sovittiin jo vuoden 2006 uudistuksessa eli esimerkiksi siihen että äitiysvapaan ajaltakin kertyy eläkettä, Kallinen lohduttaa.
Ei hoideta työllisyyttä
Ilman työtä ei ole työuraakaan, jota pidentää. Ratkaisevin tekijä työurien pidentämisessä on, miten Suomen talous ja työllisyys kehittyvät.
– Nyt voidaan tehdä laskelmia, joiden mukaan eläkeiän nosto lisää työllisyyttä. Raealielämässä tämä ei välttämättä toteudu, sanoo Kallinen.
– Jos työttömyys kasvaa ja uusia työpaikkoja ei tule, on erittäin suuri vaara, että ikääntyneessä päässä ollaan eläkeiän noustessa pidempään työttömänä.
Pitkä työttömyys tarkoittaa aina myös huonompaa eläkettä.
Työllisyyden rinnalla työntekijän terveys ja ammattitaito ovat Kallisen mukaan keskeisiä asioita, jotka työurien pituuden ratkaisevat.
– Työelämän tutkijat ovat kanssamme yhtä mieltä siitä, että työelämän kehittämisen kysymykset, työntekijöiden oikeudet ja esimerkiksi mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin, vaikuttavat työurien pidentämiseen.
Työelämän laatuun liittyvät asiat jäivät eläkeratkaisussa lopulta melko vähälle huomiolle.
– Koko ajan oli asetelma, jossa työnantajapuoli korosti kyseessä olevan eläkeuudistus, johon työelämän kehittäminen ei kuulu.
Eläketurvan rahoitus
Kallinen huomauttaa, että eläketurvan rahoitus ja maksut sovittiin tämän vuosikymmenen loppuun. Jotta sopimuksen sisältöinen eläketurva pystytään rahoittamaan, se vaatii hänen mukaansa jatkotoimenpiteitä.
Työeläkemaksua, jonka tasoksi määriteltiin vuodesta 2016 eteenpäin 24,4 prosenttia, on tarkoitus arvioida uudestaan vuonna 2020. Heikko talous- ja työllisyystilanne voivat aiheuttaa aiheuttaa paineita maksun nostamiseen.
Vaikka Eläketurvakeskuksen arvion mukaan eläkkeensaajien määrä kasvaa tulevaisuudessa uudistuksen myötä hitaammin kuin ilman uudistusta, kasvavat vanhuuseläkemenot silti eliniän jatkuvasti noustessa.
uutiskirje 
