Liikunta-alassa on elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (Kok.) mukaan valtava kasvumahdollisuus. Työ- ja elinkeinoministeriön raportti kertoo, että alalla on tällä hetkellä 5,5 miljardin euron markkinat. Lamasta huolimatta liikuntabisnes on kasvussa. Markkinat ovat suuruudeltaan saman verran kuin Suomen peli- ja muotoilualat yhteensä.
– Liikunta-ala laajasti ajateltuna on iso ja siihen liittyy globaalistikin valtava kasvupotentiaali. On suomalaisesta elinkeinoelämästä kiinni, kuinka paljon liikunta-alasta onnistutaan nappaamaan, ministeri Vapaavuori kertoo UP-uutispalvelulle.
Ministeri jakaa liikunta-alan kolmeen osa-alueeseen: terveys- ja hyvinvointi, liikuntamatkailu ja urheilutapahtumat sekä viestintä, viihde ja life style.
– On trendikästä pitää itsestään huolta. Toisaalta vaaditaan laadukkaita palveluja.
Laadusta pulaa
Vapaavuori uskoo suomalaisen luonnon houkuttelevan aasialaisia ja keskieurooppalaisia liikuntaturisteja. Ehtona on yritysten kyky tarjota kiinnostavia ja korkealaatuisia palvelupaketteja.
– Maailmalla on paljon kysyntää laadukkaista ja terveys- ja matkailupalvelukokonaisuuksista, Vapaavuori kertoo.
Hän otaksuu myös korkean teknologian läpäisevän kaikki liikunta-alan osa-alueet.
– Tarvitaan sellaisia palveluja ja tuotteita, jotka saisivat ihmiset seuraamaan urheilua ja liikkumaan. Teknologia läpäisee kaikki alueet hieman eri tavoin.
Ministeri ei ole huolissaan osaavasta suomalaisesta henkilökunnasta. Sen sijaan hän on huolissaan pirstaloituneesta elinkeinoelämästä, jossa pieniä toimijoita on paljon.
Vapaavuori perää pieniltä liikunta- ja matkailualan yrittäjiltä parempaa verkostoitumista ja yhteistyötä.
– Lappi on yhteistyön edelläkävijä. Sisä- ja järvi-Suomessa ollaan siitä tavattoman paljon jäljessä, Vapaavuori harmittelee.
Liikkumattomuus on kansantauti
Toisaalta ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia pitämään itsestään huolta. Toisaalta liikkumattomuus on suuri kansanterveydellinen ongelma.
– Molemmat suuntaukset avaavat luovalle elinkeinotoiminnalle huimia mahdollisuuksia, Vapaavuori lupaa.
Ministerin mukaan valtio ei päätä, miten suomalainen elinkeinoelämä pärjää. Se voi kuitenkin maalata tulevaisuuden kuvia esittelemällä megatrendejä.
– On kiinni suomalaisesta elinkeinoelämästä, osataanko megatrendejä hyödyntää vai ei.
uutiskirje 
