Vasemmistoliiton kansanedustaja Silvia Modig peräänkuuluttaa kunnianhimoisia tavoitteita Suomen energiapolitiikalle. Tavoitteena tulee olla hiilineutraali yhteiskunta ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.
Modig puhui tiistaina pääministerin ilmoituksesta, joka käsittelee energiapolitiikan kokonaisuutta.
– Kovat tavoitteet ovat tarpeen, jos haluamme olla mukana hillitsemässä ilmaston lämpenemistä yli kahden asteen ja pysyä kansainvälisissä sitoumuksissamme. Kestävän kehityksen alalla Suomi on jo nyt jäämässä jälkeen muista pohjoismaista. Ilmastonmuutos on kuitenkin fakta, ja ellemme nyt panosta riittäviin kansallisiin ja kansainvälisiin toimiin, on tulevaisuuden lasku valtava, sanoi Modig.
Hän muistutti, että maapallon luonnonvarat käytettiin tältä vuodelta loppuun jo 19. elokuuta.
Mallia Saksasta
Energiauudistuksessa Suomen on Modigin mukaan panostettava energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen, sekä kasvatettava vähähiilitekonologiaa eli cleantech-alaa.
– Merkittäviä toimenpiteitä on tehtävä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla, etenkin energiantuotannossa ja kulutuksessa, mutta myös liikenteessä, rakentamisessa ja asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa.
Modig kehotti katsomaan mallia Saksan energiakäänteestä ja ottamaan oppia myös sen varjopuolista, eikä kasvattaa kivihiilen käyttöä.
– Energiakäänteessä yleistyneet hajautettu energiatuotanto ja energiaosuuskunnat pienentävät huoltovarmuuteen liittyviä riskejä ja ovat väyliä tuoda lisää uusiutuvia energiamuotoja markkinoille. Suomen energiakäänteessä tulisi panostaa älykkäisiin sähköverkkoihin ja joukkoliikenneinvestointeihin sekä energiatehokkaaseen rakentamiseen, eli nolla- ja plusenergiataloihin ja luonnollisesti tuulivoiman, aurinkoenergian ja biokaasun käytön lisäämiseen.
Saksan energiakäänne on vaatinut huikeat investoinnit. Suomessa Modig vaati investointikäännettä ydinvoimasta uusiutuviin energiamuotoihin.
Onko kunnilla varaa Fennovoima-riskiin?
Modig moitti hallituksen sitoutumista Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen.
– Fennovoiman omistajissa on käynyt kato. Siinä riskin kantavat Venäjän valtio Rosatomin kautta ja Suomen kunnat energiayhtiöidensä kautta. Vaikka Venäjällä olisi riskiin varaa, niin kannattaa kysyä, onko Suomen kunnilla.
– Jos ydinvoima olisi varmaa ja kannattavaa liiketoimintaa, sijoittajia olisi helppo löytää. Sen sijaan useat yksityiset teollisuuden ja kaupan yhtiöt ovat jättäneet tai jättämässä Fennovoiman hankkeen, Modig muistutti.
”Fennovoima vähentää riippuvuutta Venäjästä”
Pääministeri Alexander Stubb Fennovoimaa sillä, että hanke on enemmistöltään suomalaisomisteinen.
– Se on suomalaisten operoima laitos, joka sijaitsee Suomessa. Siten se vähentää Suomen riippuvuutta venäläisestä energiasta, vaikka moni intuitiivisesti toisin ajattelee. Fennovoiman hanke vähentäisi valmistuessaan tarvetta tuontienergiaan. Totta kai se siten vähentää energiariippuvuutta Venäjästä.