Suomi tukee kahdenvälisillä verosopimuksilla verokilpailua ja veroparatiisitaloutta, väittää Finnwatch lokakuun alussa julkaisemassaan raportissa. Lisäksi Suomi rajoittaa kehityspoliittisten tavoitteidensa vastaisesti kehitysmaiden oikeutta verotuloihin.
Finnwatch on yritystoiminnan globaaleja vaikutuksia tutkiva kansalaisjärjestö. Sen taustalla on joukko suomalaisia kehitys-, ay- ja ympäristöjärjestöjä.
Finnwatch on käynyt läpi kaikki Suomen 75 valtion kanssa solmimat kahdenväliset tuloverosopimukset. Niitä on solmittu myös tunnettujen veroparatiisien kanssa, kuten Kypros, Irlanti, Luxemburg ja Singapore. Finnwatchin mukaan niillä on tuettu veroparatiisitaloutta.
Valtioiden kahdenvälisiä verosopimuksia on solmittu kaikkiaan noin 3 000. Suomella on sopimukset 75 valtion kanssa.
Verosopimusten taustalla on se, että yritystoiminta on kansainvälistä, mutta verotus kansallista. Valtiollisilla verosopimuksilla halutaan poistaa kaupan ja liiketoiminnan verotuksellisia esteitä. Tarkoitus on estää tilanne, jossa yritystä verotetaan sekä investoinnin kohteena olevassa maassa että yrityksen kotimaassa.
Sopimuksilla tulon ja varallisuuden verotusoikeutta jaetaan sopimusvaltioiden kesken.
Verosopimuksilla on kuitenkin taipumus kääntyä tavoitettaan vastaa ja johtaa epäterveeseen verokilpailuun ja aggressiiviseen verosuunnitteluun. Seurauksena voi olla vajaaverottaminen ja ”kaksinkertainen verottamattajättäminen”.
Se tapahtuu usein käyttämällä alhaisen tai nollaverotuksen läpikulkuvaltiota tai veroparatiisivaltiossa sijaitsevaa tytäryhtiötä.
Ei linjaa
Finnwatchin selvityksen mukaan Suomen solmimissa tuloverosopimuksissa ei useimmiten ole edes keskeisiä verosopimusten väärinkäyttöä estäviä säännöksiä.
Suomi suosii pääasiassa rikkaampia teollisuusmaita edustavan OECD:n verosopimusmallia, joka painottaa yrityksen kotimaan verotusoikeutta. Kehitysmaiden kannalta ongelmana on, että verosopimukset suosivat yrityksen kotivaltion verotusoikeutta ja voivat rapauttaa investointien kohdemaan veropohjaa.
Suomen verosopimuksista ei ole Finnwatchin mukaan tehty vaikutusarviointeja. Suomella ei ole myöskään julkilausuttua politiikkaa verosopimusten suhteen.
Esimerkiksi Suomen ja Sambian kanssa solmitussa verosopimuksessa Sambialle on annettu vain viiden prosentin suomalaisyritysten verotusoikeus osinkotuloihin.
Tansanian kanssa tehdyssä verosopimuksessa veroprosentti on 20. Veroprosenttien eroja ei ole perusteltu missään.
Jutun pohjana on käytetty Finnwatchin raporttia 6/2014 Rikkinäinen veropalapeli. Oikeudenmukaisuuden toteutuminen Suomen solmimissa verosopimuksissa.
uutiskirje 
