Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie kiittää Ruotsin uutta hallitusta, joka ilmoitti tiistaina, että se aikoo tunnustaa Palestiinan valtion. Ruotsissa on tuore sosiaalidemokraattien ja vihreiden hallitus. jota johtaa pääministeri Stefan Löfven (sd.).
– Tämä on virkistävä ja myönteinen uutinen, joka toivottavasti saa uutta puhtia lukkiutuneen Lähi-idän tilanteen ratkaisemiseen, Lapintie arvioi keskiviikkona blogissaan.
Hän toivoo Suomen tekevän saman.
– Palestiinan tunnustaminen olisi myös Suomelta hyvä ele rauhanprosessin vauhdittamiseksi, johon myös muut EU-maat voisivat yhtyä, hän kirjoittaa.
Suomen poliittinen johto on kuitenkin ilmoittanut pidättyvänsä tunnustamisesta.
Jo 130 valtiota
Lapintie muistuttaa siitä, että Ruotsi ei ole ainoa.
– Yli 130 valtiota on jo tunnustanut Palestiinan. Pohjoismaista mukana on toistaiseksi ollut vain Islanti, kun taas muissa Pohjoismaissa on ajateltu, että Lähi-idän rauhanprosessin on ensin edistyttävä, Lapintie kirjoittaa.
Ratkaisu vuosikymmeniä jatkuneeseen Israelin-Palestiinan konfliktiin ei kuitenkaan näytä lähestyvän ilman selkeää uutta viestiä kansainväliseltä yhteisöltä. Jäissä oleva rauhanprosessi on saatava käyntiin.
”Hamas ei ole Palestiina”
Lapintie oikoo kansanedustaja Peter Östmania (kd.), joka Ylen Aamu-tv:n keskustelussa keskiviikkona vastusti Palestiinan valtiota Hamasin toimien vuoksi. Hamas on palestiinalaisjärjestö ja puolue, jolla on myös sotilaallista toimintaa. Hamasin vastustajat pitävät sitä äärifundamentalistisena islamilaisena terroristijärjestönä.
– Kyse on kuitenkin kahdesta eri asiasta. Hamas ei ole Palestiina, Lapintie muistuttaa.
– Itsekin tuomitsen Hamasin harjoittaman politiikan, mutta kannatan silti kaikkien palestiinalaisten ihmisten yhtäläisiä ihmisoikeuksia ja oikeutta omaan valtioon.
Hän arvioi, että Palestiinan tunnustaminen selkiyttäisi tilannetta kahden valtion väliseksi konfliktiksi, jota voitaisiin ratkoa sen mukaisesti.
– YK:n tavoitteena ja myös Oslon rauhanprosessin lähtökohtana on ollut nimenomaan kahden valtion ratkaisu vuoden 1967 rajoja noudattaen, Lapintie sanoo.
– Käytännössä kahden valtion malli on kuitenkin karannut kauas, lähinnä Israelin siirtokuntapolitiikan seurauksena. Arviolta jo puoli miljoonaa israelilaista asuu kansainvälisen oikeuden mukaan laittomissa siirtokunnissa palestiinalaisilta vallatulla alueella.
Lapintie pohtii myös yhden valtion mallia, jossa Länsirannan ja Gazan asukkaille annetaan yhtäläiset kansalaisoikeudet israelilaisten kanssa yhdessä Israelin-Palestiinan valtiossa.
– Tämä lopputulos näyttää yhä todennäköisemmältä siirtokuntapolitiikan ja miehityksen jatkuessa, hän toteaa.
uutiskirje 
