Euroopan vanheneva väestö ja hoiva-alan työvoimapula

Hoivapalvelujen lisääntyvä kysyntä ja pula terveydenhoitoalan työntekijöistä on yhteinen ongelma Euroopan maissa. Toinen suuri kysymys on hoivapalveluiden rahoitus ja laatu.

Hoivapalveluiden tila ja tulevaisuus olivat käsittelyssä Kalevi Sorsa -säätiön ja Finanssialan keskusliiton järjestämässä seminaarissa Helsingissä. Seminaarissa kerrottiin Ranskan, Irlannin, Saksan ja Alankomaiden vanhushoivan tilasta.

Irlanti on muihin Euroopan maihin verrattuna ”nuori”, sillä sen 4,5-miljoonaisesta väestöstä vain 12 prosenttia on yli 65-vuotiaita.

– Irlannissa ei velvoiteta hoitamaan lähiomaisia kotona, mutta se on maan perinne, professori Virpi Timonen Trinity College Dublinista kertoo.

– Suomessa ei varmaankaan olisi mahdollista, että 19-vuotias tyttö jää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle hoitamaan isoäitiään, Timonen arvioi.

Suurin osa hoivatyön tekijöistä on yli 50-vuotiaita hoidettavien omaisia. Vain yksi kymmenestä saa omaishoidon tukea. Timosen mukaan keskiluokkaiset ja hyvätuloiset säästävät eläkepäiviä varten, joten he eivät odota lapsiltaan apua.

Paras hoito omaisilta ja ystäviltä

Noin seitsemän prosenttia yli 65-vuotiaista irlantilaista on sijoitettu kodin ulkopuoliseen hoitoon.

– Kotihoidossa olevat saavat apua omaisiltaan ja ystäviltään noin 30 tuntia viikossa. Jos ikääntyneet joutuvat turvautumaan ulkopuoliseen kotihoitoon, suurin osa heistä saa apua tunnin viikossa tai vähemmän.

Kotihoidon määrärahat määräytyvät sairaanhoitopiirin taloudellisen tilanteen mukaan. Tällöin tuki voi jäädä saamatta, jos sitä anoo väärään aikaan vuodesta.

– Sairaaloihin ja hoitokoteihin pääsee nopeammin, mutta ne ovat kalliita verrattuna kotihoitoon, Timonen toteaa.

Maahanmuuttajat pyörittävät hoitoalaa

Myös Saksassa suurin osa vanhuksista hoidetaan kotona sukulaisten voimin. Tällä hetkellä Saksassa on 13 miljoonaa yli 80-vuotiasta. Heidän lukumääränsä odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

Juuri voimaan tulleen lain mukaan omaishoitajat ovat oikeutettuja lomaan ja heidän työtuntejaan vähennetään 15:een viikossa.

Hoiva-alan työvoimatarpeen arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä 70 000 ammattilaiseen.

– Poliittinen kysymys on, pitääkö Saksaan rekrytoida lisää hoitohenkilökuntaa ulkomailta, tutkimuspäällikkö Severin Schmidt Friedrich Ebertin säätiöstä toteaa.

Saksassa hoivatyö on aliarvostettua, sillä se on nais- ja maahanmuuttajavaltaista. Ulkomaille saksalaisvanhuksia ei siirretä, vaikka takavuonna uutisoitiin Puolaan järjestetyistä dementikkojen hoivapalveluista.

Yksinäisyys suurin ongelma

Ranskan 65-miljoonaisesta väestöstä yli 60-vuotiaita on 15 miljoonaa. Vuonna 2030 heitä arvioidaan olevan 20 miljoonaa.

– Eristyneisyys ja yksinäisyys ovat suurin ongelma erityisesti yli 79-vuotiailla naisilla, professori Alain Franco Nizzan yliopistosta kertoo.

Ranskan hoivapalveluiden kenttä on monimuotoinen vanhuspalveluverkostoineen, hoitokoteineen ja sairaalapalveluineen.

Maa käyttää vuosittain julkista rahaa 24 miljardia euroa ikääntyneiden hoivapalveluihin. Summasta käytetään 645 miljoonaa euroa ikääntyneiden kotihoitoon.

Ranskassa sairaalapalveluita viedään kotiin. Palvelujen määrä on kaksinkertaistunut vuosien 2005 ja 2009 välillä.

Alankomaissa ikääntynyttä asiakasta seuraa henkilökohtainen budjetti, jonka turvin asiakas voi valita itselleen sopivaa hoitoa. Tavoitteena on turvata ikääntyneille aktiivinen vanhuus.