Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 10. lokakuuta
Viikkolehti katsoo tällä viikolla tavallista tarkemmin Venäjään. Entinen Moskovan suurlähettiläs Heikki Talvitie sanoo, ettei Venäjä ole koventanut linjaansa suhteessa länteen Ukrainan kriisissä, vaan linja muuttui jo vuonna 2006. Presidentti Vladimir Putin koki silloin EU:n takia arvovaltatappion ja etupiiriajattelu, joka ei koskaan kokonaan hävinnyt, teki paluun.
Professori Jyrki Käkösen mukaan Venäjällä on varaa hylätä Eurooppa, koska niin sanotuissa BRICS-maissa on sille mittavat markkinat.
Osana Viikkolehden Venäjä-teemaa käydään myös Viipurissa Vyborg-lehden toimituksessa. Viipurin suurin aluelehti on poliittisesti riippumaton ja voi kirjoittaa periaatteessa mistä tahansa. Päätoimittaja Irina Ivanova kuitenkin linjaa, että Putinia ei kritisoida, koska se ei olisi viisasta. Venäläisiä toimittajia Ivanova sen sijaan kritisoi: koulutusputkesta tulleet eivät osaa kirjoittaa ja lisäksi miehet ovat laiskoja ja kyttäävät vain päällikön paikkaa.
Tutustumme lisäksi Suomessa Venäjän tutkimusta tekevään Aleksanteri-instituuttiin.
Hallitus ei luovu lapsilisien leikkaamisesta. Mitä se käytännössä tarkoittaa kuuden lapsen yksinhuoltajalle Annika Rönnebergille, joka ei työssä käyvänä voi noudattaa pääministeri Alexander Stubbin neuvoa hakemaan kompensaatiota toimeentulotuesta?
Jatkamme tällä viikolla myös keskustelua peruskoulusta tehtävistä säästöistä. Mitä ne käytännössä tarkoittavat, siitä kertovat vasemmistoliittolaiset opetuslautakuntien jäsenet eri puolilta maata.
Suomen ja nyky-Venäjän edeltäjän Neuvostoliiton suhteisiin liittyy päätä pidempänä nimi Urho Kekkonen, joka oli oman aikansa kuntoileva poliitikko. Pääministerinä vuonna 1951 hän teki pitkän patikkamatkan tutustuakseen Kainuun tiettömien taipaleiden takana olevien syrjäkylien olosuhteisiin. Presidenttiä hänestä alettiin muokkaamaan sitäkin ennen. Hänen kotitalonsa Lepikon torpan valokuvasta retusoitiin pois savupiippu tarkoituksena muokata mielikuva savupirtin pojasta, joka oli sivistynyt jätkä.
WWF:n raportti Living Planet Index 2014 kertoo biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden dramaattisesta vähenemisestä. Monille onkin tuttua sellaisten söpöjen villieläinten kuin pandojen ahdinko. Tutkijat ovat huolestuneempia leppäkertuista, madoista ja mehiläisistä. Maailman ruoantuotannosta kolme neljäsosaa arvioidaan olevan pölyttäjien varassa ja myös madoilla on siinä tärkeä rooli. Juuri tavallisten lajien väheneminen vaikuttaa ihmisiin, sanoo tohtori Nick Isaac viikon Guardian-suomennoksessa, joka on tuttuun tapaan luettavissa vain painetusta Kansan Uutisten Viikkolehdestä.
Kasvun rajat -raportti ennusti 40 vuotta sitten maailman päättyvän romahdukseen ellei ympäristökysymyksiä, resurssien vähenemistä ja väestönkasvua oteta huomioon. Tuore tutkimus näyttää, että toistaiseksi maapallon kehitys on edennyt niin kuin 40 vuotta sitten ennustettiin.
uutiskirje 
