Euroopan unionin määräämistä pakotteista ja Venäjän asettamista vastapakotteista eroon pääseminen vaatii vähintään yhtä kovan työn, kuin niiden käyttöönottokin, presidentti Tarja Halonen totesi tiistaina Politiikan toimittajille Helsingissä.
– Pakotteet ovat kuin pingispeli, Halonen luonnehtii.
Hän on tyytyväinen nykyisen valtiojohdon päättäväisyyteen ja linjauksiin suhteessa Venäjään. Halosen mukaan ”turvallisuusarkkitehtuuri on tärissyt” Euroopassa. Ukrainan tilanne ei tullut presidentille yllätyksenä.
– Mielestäni nämä muutokset olivat osin odotettavissa. Tai paremminkin pelättävissä.
Halonen katsoo, ettei Ukrainalla ole selkeää identiteettiä valtiona, jota Venäjä on päässyt käyttämään hyväkseen. Hän muistuttaa, että tilanteet voivat muuttua todella nopeasti.
– Lähellä kannattaa olla varovaisempi kuin kaukana.
Halonen toivoo Euroopan unionin löytävän sellaisen politiikan suunnan, josta voitaisiin päästä asteittain kasvavaan yhteistyöhön Venäjän kanssa. Kriittisyyttä unohtamatta.
Suomen johdolle Halonen ei halua antaa neuvoja.
– Entisen presidentin paras tuki nykyiselle johdolle on, ettei lähde kommentoimaan asioita yksityiskohtaisesti, Halonen toteaa.
Palestiinan tunnustaminen rauhoittaisi
Halosen kanta Palestiinan tilanteeseen on selkeä.
– Suomen pitäisi tunnustaa Palestiinan valtio. Suomi on jo tunnustanut Israelinkin valtion.
Molempien osapuolten keskinäistä tunnustusta on Halosen mukaan turha odottaa. Tarvitaan kansainvälisen yhteisön painostusta.
– Palestiinan valtion tunnustaminen on aivan keskeistä Lähi-idän rauhoittamiseksi, Halonen toteaa.
Kansa äänestämään Natosta
Natoon liittymisestä Halonen jättää vastuun kansanäänestykselle.
– Kaikki isot puolueet ovat luvanneet, että Nato-jäsenyydestä järjestetään kansanäänestys.
Ruotsi on jo sanonut Natolle ”nej”. Vaikuttaako Ruotsin päätös Suomeen?
– Aikaisemmin se on merkinnyt sitä, että menemme yhdessä näissä asioissa. Mutta nyt ei voi sanoa, sillä mielipiteet ovat liikkeessä, Halonen pyörittelee.
uutiskirje 
