Keinutuolifilosofiaa osa 16
Miehet isot aarteet vierellänsä lisää vain himoitsee, huokaili filosofi Boethius 500-luvulla. Rooman rappion jälkeen oli aihetta muistella monenlaisia möhläyksiä, joita keisarit olivat valtansa kulta-aikoina tehneet.
Eräs puunilaissyntyinen Caesellius Bassus näki unen, että hänen maatilallaan sijaitsi valtavan suuri luola, jossa oli suunnaton määrä kultaa, ei kolikkoina vaan vanhoina muokkaamattomina möhkäleinä. Että luolassa lojui maassa painavia kultaharkkoja tai ne jököttivät pystyssä pylväiden tavoin.
Kulta-aarre oli ollut kätkössä kokonaisia aikakausia lisätäkseen Rooman valtakunnan nykyhetken varallisuutta. Bassus arveli, että Foinikian kuningatar Elissa Dido oli nykyisen Beirutin läheltä Tyroksesta paettuaan ja Karthagon perustettuaan kätkenyt kyseisen aarteen, jottei liiallinen varallisuus turmelisi nuorta kansakuntaa eikä tyrehdyttäisi sen yrittäjähenkeä. Lisäksi kullanhimo olisi houkutellut jo ennestään vihamielisiä Numidian kuninkaita taloussotaan ja ryöstöretkille kullan kiilto silmissään.
Unensa innoittamana Bassus lähti Roomaan ja lahjoi tiensä keisari Neron (37-68 jKr.) puheille. Herkkäuskoisuuteen taipuvaisena suuruudenhulluna, myöhemmin äitinsä ja vaimonsa murhauttajana mainetta niittänyt Nero ei varmistanut Bassuksen tarinan taustaa eikä lähettänyt asiantuntijoita ottamaan selvää tarinan todenperäisyydestä.
Päinvastoin Nero paisutteli tarinaa entisestään ja lähetti miehiä noutamaan saalista, jonka hän uskoi olevan valmiina odottamassa ottajaansa. Tehtävän suorittamisen nopeuttajaksi miehille annettiin käytettäväksi kolmisoutuja ja valiosoutajia.
Tieto aarteen löytymisestä oli Roomassa todellinen uutispommi. Aarteen hakijoiden matkaan lähdön jälkeen Roomassa ei keskusteltu mistään muusta. Odotusarvojen pörssikurssit nousivat pilviin ja äkkirikastumisen odotusarvot olivat huipussaan. Samaan humuun osuivat vielä keisari Neron toiset vallassaolon viisivuotisjuhlat. Oman aikansa uutisankkurit, eli viralliset puhujat pitivät kansan ajan tasalla kuin Yleisradio Nokian kultakautena seuratessaan Nokian osakkeen nousujohteisia pörssikäyriä 25 tuntia vuorokaudessa:
”Maa ei enää tuota ainoastaan tavanomaisia hedelmiä ja muihin metalleihin sekoittunutta kultaa vaan on tulvillaan uudenlaista runsautta. Jumalat lähettävät pyytämättä rikkauksia.”
Turhat toiveet lisäsivät Neron tuhlaavaisuutta. Valtion vanhat varat kulutettiin loppuun sumeilematta. Keisari teki etukäteen lahjoituksia tulevasta aarteesta, rikkauksia odotellessa valtio köyhtyi köyhtymistään.
Bassus kaivautti peltojaan ja vainioitaan laajalti ja vakuutti, että unessa luvattu luola sijaitsi joko tuossa tai tässä paikassa. Sotilaiden lisäksi Bassuksen ohjeiden mukaan oli aarretta esiin kaivamassa suuri joukko tehtävään palkattuja maalaisia.
Vähitellen Bassuksen päästä alkoivat suuret unennäön harhahöyryt haihtua. Hän vakuutteli ihmetellen, että kaikki hänen aikaisemmat unensa olivat aina toteutuneet. Tämä oli vasta hänen ensimmäinen unennäkönsä, joka ei näyttänytkään pitävän paikkansa, vaan osoittautui eräänlaiseksi talvivaaraksi. Lopulta Bassus teki itsemurhan välttyäkseen keisari Neron ankaralta kostolta.
Jotkut kuitenkin väittivät, että Bassus olisi vangittu ja vapautettukin pian sen jälkeen, että hänen omaisuutensa oli takavarikoitu kuninkaallisen aarteen vastineeksi. Kuitenkaan Bassuksen omaisuus ei riittänyt kattamaan edes aarteen etsimisestä koituneita kuluja, eikä sillä pystytty paikkaamaan aarteen toivossa etukäteen tuhlattua valtion varallisuutta.
Seuraava puheenaihe olikin sitten keisari Neron ilmoitus, että hän halusi vallassa olemisensa toisen viisivuotisjuhlallisuuksien kunniaksi osallistua henkisien kilpailujen laulu- ja runonlausuntasarjaan, minkä hän tekikin. Lisäksi Nero esiintyi sirkuksen kilpa-ajajana.
Tämä nerokkuus oli jo liikaa kaiken nähneelle senaatillekin. Kansan noustua kapinaan Neron seuraajan Galbas´n johdolla Nero joutui pakenemaan Roomasta ja teki itsemurhan. Galbas puolestaan murhattiin sotilaskapinan yhteydessä seuraavana vuonna 69 jKr.
Tässä 25-osaisessa juttusarjassa tarkastellaan maailman menoa keinutuolifilosofian perspektiivistä.
uutiskirje 