Pääministeri Alexander Stubb (kok.) on innokas ulkoistamisen ystävä. Nyt hän ulkoistaa hallituksen talouspoliittiset linjaukset ”läheiselle ystävälleen” ja Ruotsin entiselle valtiovarainministerille Anders Borgille, joka ryhtyy tekemään selvitystä yhdessä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ylijohtajan Juhana Vartiaisen kanssa.
Moni varmaan miettii, mitähän tästäkin tulee? Muistista voi nousta tohtori Pekka Himasen kiistelty työ silloiselle pääministerille Jyrki Kataiselle. Himanen laskutti raportistaan sievoisen summan, mutta Borg lupaa köyhää Suomea auttaakseen tehdä raporttinsa halvalla. Ihan ilmaiseksi hänkään ei työhön ryhdy, kuten ensin kerrottiin.
Kuinkahan hyvä talousselvityksen tekijänä parivaljakko Borg-Vartiainen on Suomen kannalta? Borgin puolueen talouslinjaukset kokivat Ruotsin syyskuisissa valtiopäivävaaleissa kirvelevän tappion. Raaka yksityistämislinja ei vedonnut äänestäjiin. Borgista povattiin Ruotsin kokoomuksen seuraavaa puheenjohtajaa eroavan Fredrik Reinfeldtin tilalle, mutta hän on siirtymässä yksityisen yrityselämän palvelukseen.
Kuinkahan hyvä talousselvityksen tekijänä parivaljakko Borg–Vartiainen on Suomen kannalta?
Borg ja Ruotsissa pitkään työskennellyt Vartiainen tuntevat toisensa ja edustanevat hyvin samansuuntaisia talouspoliittisia näkemyksiä.
Vartiainenhan on ehtinyt Suomeen paluunsa jälkeen aiheuttaa jo useammankin kohun, osan niistä myös oikeistolaisilla ”köyhät kyykkyyn” -talouslinjauksillaan. Itse Vartiainen on todennut STT:lle olevansa luonteva yhteistyökumppani Borgille, koska ”tunnen sekä Suomen että Ruotsin taloutta ja puhun ruotsia”.
Etukäteen ei ole syytä murskata oraalla olevaa selvitystyötä, mutta ulkomaalaistettu työ herättää kysymyksiä. Pääministeri Stubb ei ole kertonut, mitä on konkreettisesti tarkoitus selvittää? Onko vihdoinkin tarkoitus tuoda julki, mitä ovat ne pääministerin useaan otteeseen toitottamat ”pitkälle menevät rakenteelliset uudistukset”.
Puhe rakenneuudistuksista on poliittista varjonyrkkeilyä niin kauan, kuin oikeasti kerrotaan, mitä niillä tarkoitetaan. Normaalia yhteiskunnallista kehitystä on, että alati jatkuvan muutoksen myötä myös rakenteissa tapahtuu muutoksia ja ne pitää ottaa huomioon myös poliittisessa päätöksenteossa. Stubbin puheista saa sellaisen käsityksen, että hän on liikkeellä ideologia edellä. Stubbilta odotetaan vastausta, merkitsevätkö hänen tarkoittamansa ”rakenteelliset uudistukset” ja ”normitalkoot” leikkauspolitiikan jatkamista ja ovatko kohteena vähävaraisimmat kansalaiset?
Ruotsissa sikäläinen kokoomus on ollut innokas julkisten palvelujen yksityistäjä ja hyvätuloisten verotuksen keventäjä. Onko tarkoitus, että Borgin viitoittamana ja Vartiaisen tukemana tämä Ruotsin vaaleissa haaksirikon kokenut linja tuodaan Suomeen?
Stubbin hallitus ei tosin linjauksia pysty enää hyödyntämään, koska selvityksen on määrä valmistua juuri vaalien alla maaliskuussa. Raportti onkin ilmeisesti tähdätty vaalien jälkeen muodostettavan (oikeisto)hallituksen ohjelman pohjapaperiksi.
uutiskirje 
