Viime sunnuntaina Itä-Ukrainan venäjänmieliset kapinalliset järjestivät parlamentin ja valtionjohtajan vaalit. ”Donetskin kansantasavallan” johtajaksi valittiin ministerineuvoston toinen puheenjohtaja Aleksandr Zahartšenko, ja ”Luhanskin kansantasavallan” johtajaksi valittiin virkaatekevä Igor Plotnitski.
Vaalit eivät olleet jännitysnäytelmä. Donetskissa parlamenttivaaleja varten oli laitettu pikapikaa pystyyn kaksi puoluetta, Luhanskissa kolme, joista yksi ei ylittänyt äänikynnystä. Tasavaltojen johtajat haastaneet ehdokkaat olivat yleisölle tuntemattomia eikä heillä ollut mahdollisuuksia. Riippumattomia poliittisia toimijoita ei päästetty vaaleihin, näitä olivat esimerkiksi anti-maidanin ”kansankuvernöörin” Pavel Gubarevin Novorossija-puolue ja kommunistipuolue.
Sodan aiheuttama hävitys on lisännyt venäjänmielisten suosiota, mutta pääsyy opposition osallistumattomuuteen oli se, etteivät separatismin vastustajat pidä vaaleja legitiimeinä. Protesti johtoa vastaan saa muita muotoja, informator.org-sivuston mukaan venäjänmieliset ampuivat 4. lokakuuta palkkoja ja jälleenrakennusta vaatinutta mielenosoitusta Luhanskin alueen Sverdlovskin kaupungissa ja kolme ihmistä haavoittui.
Todennäköisesti konflikti päättyy pattitilanteeseen ilman rauhansopimusta.
Tarkkailijat äärioikeistosta
Kiovan puolella rintamaa kommunistipuolue päästettiin vaaleihin, mutta oikeudenkäynti puoluetta vastaan ja poliittisten vastustajien harjoittama häirintä ja uhkailu vaikeuttivat sen vaalityötä. Suurin syy kommunistipuolueen putoamiseen pois parlamentista on kuitenkin sen historia syrjäytetyn presidentin Viktor Janukovytšin apupuolueena ja venäjänmielisyys.
Kommunistien jälkeen Ukrainan vaalien suurin häviäjä oli äärioikeisto, parlamentin 450 paikasta noin kolmetoista päätyi äärioikeistolaisille tai avoimen natsistisille ehdokkaille.
”Kansantasavaltojen” vaalien vaaleja tarkkailivat vain Euroopan äärioikeistopuolueiden edustajat, eikä todellisista kannatusluvuista ja äänestysaktiivisuudesta voi sanoa mitään varmaa.
Varmaa on ainoastaan se, että vaaleilla on Kremlin täysi tuki. Venäjä on siis hylännyt 5. syyskuuta Minskissä allekirjoitetun rauhansopimuksen. Sopimuksen mukaan Donetskissa ja Luhanskissa olisi pitänyt järjestää Ukrainan lakien mukaiset vaalit vasta joulukuussa.
Sodan uhka kasvanut
Ukrainan presidentti Petro Porošenko reagoi vaaleihin ehdottamalla Minskissä luvatun Itä-Ukrainan autonomian peruuttamista, ja arvatenkin Ukrainan parlamentti kumoaa autonomialain pikavauhtia.
”Tulitauon” aikana Itä-Ukrainassa ei ole ollut päivääkään ilman sotatoimia, mutta nyt täysimittaisen sodan alkaminen uudestaan näyttää todennäköisemmältä kuin koskaan. Ukraina tuskin pystyy lyömään Venäjän lähettämiä miehitysjoukkoja.
Todennäköisesti konflikti päätyy pattitilanteeseen ilman rauhansopimusta, ja sitä Venäjä haluaa. Jäätynyt konflikti Itä-Ukrainassa auttaa Venäjää vakiinnuttamaan valtansa Krimillä.