Kokoomuksen kansanedustaja ja yrittäjä Elina Lepomäki ei hyväksy SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen viikonvaihteessa esittämiä tavoitteita nollatyösopimusten kieltämisestä ja vuokratyön vaikeuttamisesta. Lepomäki pitää esityksiä edesvastuuttomana kansantalouden tietoisena kurjistamisena, koska monille palvelualoille nollatyösopimukset ovat elintärkeitä
– On realismia myöntää, ettei ilman nollatuntityösopimuksia monikaan palveluala eläisi. Laskun maksaa lopulta aina asiakas, toteaa Lepomäki.
Hän viittaa Verohallinnon lokakuussa julkaisemaan tilastoon, jonka mukaan viidenneksellä ravintola-alan yrityksistä oli viime vuoden lopulla yli 10 000 euroa verovelkaa. Tilanne on poikkeuksellinen ja kertoo palvelualan kasvavista vaikeuksista.
– Yrittäjät pyrkivät yleensä maksamaan verot heti työntekijöidensä palkkojen jälkeen, sillä muuten yrityksen toiminta vaikeutuu nopeasti. Esimerkiksi ravintolat saattavat verovelan myötä menettää anniskelulupansa. Verovelan yleisyys kertoo siitä, että konkurssien määrä todennäköisesti lisääntyy lähikuukausina heikentyneen taloustilanteen myötä, Lepomäki sanoo.
Yrittäjillä palkka-ale
Lepomäen mukaan pienet yrittäjät lisäävät yleensä ensimmäiseksi omia työtuntejaan ja pienentävät palkkaansa silloin kun kysyntä laskee.
– Yrittäjillä on nyt päällä palkka-ale. Jos taloudessa palkat, lomat ja työajat ovat kiinteitä, tapahtuvat joustot matalasuhdanteessa siellä missä vielä joustoa on. Suomea devalvoidaan yrittäjien jaksamisen ja kasvavan työttömyyden kautta.
Ratkaisuksi Lepomäki tarjoaa norminpurkutalkoiden ulottamista myös työmarkkinoille. Vuokratyön käytön rajoitukset tulisi poistaa työehtosopimuksista ja lainsäädännöstä EU:n vuokratyödirektiivin mukaisesti. Samalla paikallista sopimista tulisi edistää, jotta yritysten työllistämismahdollisuudet myös vakituisiin työsuhteisiin paranisivat.
Lepomäki muistuttaa, että 93 prosenttia yrityksistä työllistää alle 10 henkeä eikä pienyrityksillä ole sellaista painostusvoimaa, joka pakottaisi työntekijät epäinhimillisiin joustoihin.
– Viime kädessä työntekijä pääsee sosiaaliturvan piiriin, jos jokin toinen yritys ei tarjoa sellaista työtä tai sellaisia ehtoja, jotka työntekijä on valmis hyväksymään. Yrittäjän sosiaaliturva taas on lähtökohtaisesti heikompi.