Palestiinalaishallinto tavoittelee useiden kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenyyttä. Tavoitteena on vahvistaa palestiinalaisten asemaa tulevissa rauhanneuvotteluissa, mutta pysyvä ratkaisu Israelin ja palestiinalaisten konfliktiin on saavutettavissa vain neuvottelujen kautta, kirjoittaa tutkija Katja Creutz Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa julkaisussa.
Creutzin mukaan Israelin ja palestiinalaisten välisten rauhanneuvotteluiden kariutuminen viime keväänä sekä Israelin ja Gazaa hallitsevan Hamasin viime kesänä käymä sota ovat saaneet Palestiinalaishallinnon arvioimaan uudelleen itsenäistymiseen tähtäävää strategiaansa.
Palestiinalaiset ovat ryhtyneet etsimään keinoja vaikutusvaltansa lisäämiseksi kansainvälisillä foorumeilla ja itsenäisyytensä edistämiseksi sitä kautta. Palestiinalaisten tavoitteena on osoittaa, että umpikujaan ajautuneita neuvotteluja on voitava jatkaa.
Palestiinalaishallinto on arvioinut uudelleen itsenäistymiseen tähtäävää strategiaansa.
Yhdysvallat kaataa
Yksi palestiinalaisten näkyvimmistä kampanjoista on YK:n turvallisuusneuvostolle toimitettu päätöslauselmaluonnos, jolla pyritään asettamaan takaraja Israelin vetäytymiselle miehittämiltään alueilta marraskuuhun 2016.
Palestiinalaiset ovat kuitenkin toistaiseksi saaneet vasta seitsemän turvallisuusneuvoston jäsenmaan tuen. Päätöslauselman hyväksyminen edellyttäisi yhdeksää puoltavaa ääntä.
Vaikka palestiinalaiset saisivat tuekseen vielä kaksi puuttuvaa ääntä, ei päätöslauselmalla ole mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi, sillä Yhdysvallat käyttäisi melko varmasti veto-oikeuttaan sen torjumiseksi.
Tämän ei Creutzin mielestä tulisi kuitenkaan olla esteenä asiasta käytävälle keskustelulle, joka on tärkeä osa turvallisuusneuvoston työtä. Jos asia etenee äänestykseen asti, rauhanneuvottelujen pattitilanne ja koko Israel-Palestiina-konflikti nousee kansainvälisen huomion kohteeksi.
Järjestöjen kautta
Palestiinalaishallinto on jo aiemmin päättänyt pyrkiä liittymään useisiin kansainvälisiin järjestöihin. Näihin kuuluvat muun muassa Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO, Maailman postiliitto UPU ja Maailman terveysjärjestö WHO.
Lisäksi Palestiina pyrkii liittymään useisiin kansainvälisiin ihmisoikeus- ja humanitaarisen oikeuden sopimuksiin.
Palestiinalaishallinto on myös ilmoittanut, että ellei neuvotteluissa edetä kohti kahden valtion mallia, se tulee jättämään uusia jäsenyyshakemuksia vielä kymmeniin kansainvälisiin järjestöihin.
Palestiinalaiset eivät silti halua ärsyttää Israelia tai Yhdysvaltoja liikaa, eivätkä sen vuoksi ole hakeneet jäsenyyttä kaikissa YK-järjestöissä.
Räjähdysherkkä ICC
Palestiinalaishallinto harkitsee myös Kansainväliseen rikostuomioistuimeen (ICC) liittymistä. Se olisi räjähdysherkkä siirto, sillä ICC:n tuomiovallan hyväksyminen mahdollistaisi Israelin miehityksen ja sotarikosten viemisen ICC:n tutkittaviksi.
Esimakua tästä saatiin, kun pieni Komorien saarivaltio nosti kanteen Israelia vastaan Mavi Marmara -laivan tapauksesta.
Israelin sotilaat pysäyttivät Gazaan pyrkineen, Komorien lipun alla purjehtineen avustuslaivan vuonna 2010, ja yhteenotossa sai surmansa yhdeksän laivalla matkustanutta. Marraskuun 2014 alussa ICC kuitenkin hylkäsi kanteen, koska väitetyt rikokset eivät olleet sen tulkinnan mukaan riittävän vakavia.
Palestiinalaiset harkitsevat nyt vakavasti, miten edetä ICC:n suhteen. Vuonna 2009 Palestiinalaishallinto antoi julkilausuman, jossa se ilmoitti hyväksyvänsä ICC:n tuomiovallan, mutta ICC torjui tämän Palestiinan tuolloisen kansainvälisoikeudellisen aseman vuoksi.
Asia on kuitenkin muuttunut YK:n yleiskokouksen vuonna 2012 hyväksymän päätöslauselman myötä, jolla Palestiinalle myönnettiin YK:n tarkkailijavaltion asema. ICC:n mukaan Palestiina voi tämän päätöksen myötä hyväksyä ICC:n tuomiovallan.
Ennakkotapaus Kosovo
Jää nähtäväksi, käyttääkö Palestiinalaishallinto tämän mahdollisuuden haastaakseen Israelin miehityksen ja siihen liittyvät rikokset, kirjoittaa Creutz.
Niin Palestiinan vapautusjärjestö PLO kuin Hamas ovat ilmaisseet tukevansa presidentti Mahmud Abbasia, jos hän päättää viedä asian eteenpäin.
ICC:n tuomiovallan hyväksyminen vahingoittaisi kuitenkin entisestään palestiinalaisten suhteita Israeliin ja voisi saada Yhdysvallat vetäytymään rauhanneuvotteluista. Avoin kysymys on myös se, koituuko kansainvälisillä foorumeilla aktivoituminen palestiinalaisten hyödyksi.
Eräänlaisena ennakkotapauksena voidaan pitää Kosovoa; Martti Ahtisaaren muotoilemassa rauhansuunnitelmassa Kosovon sallittiin hakea kansainvälisten järjestöjen jäsenyyttä ja liittyä kansainvälisiin sopimuksiin. Myöhemmin Kosovon asemasta keskusteltiin jopa Kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ).
Kostautumisen vaara
Itsenäisen ja elinkelpoisen Palestiinan valtion rakentaminen yksin kansainvälisiin järjestöihin suuntautumalla on kuitenkin epätodennäköistä ja voi kostautua palestiinalaisille, arvelee Creutz. Kestävän rauhan aikaansaaminen edellyttää neuvotteluratkaisua Israelin kanssa.
Kampanjointi kansainvälisillä foorumeilla voi kuitenkin auttaa muodostamaan kansainvälistä painetta Israelia kohtaan. Lisäksi Palestiinan valtio voi saada muutaman uuden tunnustuksen ulkovalloilta, kirjoittaa Katja Creutz.
uutiskirje 
