KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Lindorff kyykyttää Suomen velallisia

Lain mukaan ”perinnässä on suhtauduttava vastuullisesti maksujärjestelyihin”. Vastuu on kuitenkin vain velallisella, joka vastaa yhtiöiden voittojen kasvusta kaikella sillä, mitä hänellä on.

Lain mukaan ”perinnässä on suhtauduttava vastuullisesti maksujärjestelyihin”. Vastuu on kuitenkin vain velallisella, joka vastaa yhtiöiden voittojen kasvusta kaikella sillä, mitä hänellä on. Kuva: All Over Press

Norjalainen B2Holding osti vaasalaisen OK-Perintä Oy:n ja maksoi siitä Ralf ja Kaj Ollilalle noin 12 miljoonaa euroa. Tällainen pienehkö yrityskauppa kertoo siitä, että köyhien kiusaaminen ylijäreällä velkojen rahastuksella on tuottoisa business. Se myös kertoo, että velkojen perintätoimi on Suomessa siirtymässä raakaan ulkomaiseen omistukseen.

Esko Seppänen
30.11.2014 10.00

Velkojen pakkoperinnän kohteena ovat usein yhteiskuntamme köyhimmät ihmiset, jotka elävät pikavippi- ja ostovelkataloudessa.

Paljon isommista rahoista oli kysymys siinä kauppatapahtumassa 2000-luvun alussa, jolloin pankkikriisin jätteiden loppusijoituspaikkana toiminut valtion omistamaa roskapankki Arsenal möi sinne kerätyt 76 000 velkasaatavaa, yhteiseltä arvoltaan 12 200 miljoonaa markkaa, ulkomaisten sijoittajien omistamille Aktiv Hansa Oy:lle ja C&A Finland Oy:lle. Kauppahinta oli 600 miljoonaa markkaa (100 miljoonaa euroa), ja se oli vain viisi prosenttia näiden velkojen nimellisarvosta.

Molemmat ostajayhtiöt omisti norjalainen pörssiyhtiö, joka oli viime kädessä yhdysvaltalaisen Pra Groupin bulvaani.

ILMOITUS
ILMOITUS
Jo keskiajalla koronkiskontaa pidettiin suorana tienä helvetin ikuiseen piinaan.

Kaupan asiakirjat on julistettu salaisiksi.

Valtion tarkoitus ei ollut vain saada budjetin katteeksi tuo 600 miljoonaa, vaan Lipposen hallitus halusi yksityistää kotoisen pankkikriisimme jälkien siivoamisen yksityisille sijoittajille, jotka eivät tunne sääliä viedessään perintätoimet katkeraan loppuun saakka. Vastuunalaisena ministerinä Suvi-Anne Siimes perusteli kauppaa eduskuntakyselyn vastauksessa niin, että ”Aktiv-Hansa perii saataviaan aktiivisemmin kuin Arsenal” ja että ”velkojalla on oikeus kohtuullisen ajan yrittää periä velan pääoma korkoineen ja kohtuullisine perintäkuluineen”.

Suurin osa Arsenalin myymien velkojen maksuvelvollisista oli uskonut valtiovaltaan, joka oli luvannut, ettei tule devalvaatiota lisäämään pankinjohtajien heille tyrkyttämien valuuttalainojen markka-arvoa. Se tuli, koska sitä ei voitu välttää, ja velkapommi räjähti valuuttavelallisten käsiin.

Kuinka paljon onnellisempi olisikaan ollut näiden velallisten ja heidän takaajiensa elo ja olo Suomessa, jos velalliset olisivat silloin saaneet itse ostaa velkansa valtiolta kyseisellä viidellä (5) prosentilla niiden nimellisarvosta!

Liikevaihdosta lähes puolet voittoa

Lindorff Oy on yksi suurista perintäyhtiöistä. Se tekee likaista työtä sekä julkisen vallan toimijoiden (kunnat, yliopistot jne.) että yksityisten yhtiöiden puolesta perimällä velkasaatavia aivan hirmuiseen ylihintaan.

Vuonna 2013 Lindorff Oy tuotti 78 miljoonan euron liikevaihdolla 35 miljoonan euron voiton. Se oli yhtiölle verosuunnittelun raaka-ainetta jalostettavaksi edelleen veronkiertokäyttöön. ”Verosuunnittelu” on peitesana veronkierrolle, ja työnantajien EK:n mukaan veronkierto eli ”verosuunnittelu on yhtiöiden normaalitoimintaa” eikä sitä saa rajoittaa.

Perintäyhtiöiden voitot syntyvät niille maksamatta jääneistä laskuista. Mitä enemmän yhteiskunnassa on maksukyvyttömiä ihmisiä, sitä suurempia ovat perintäyhtiöiden voitot. Laskukausi ja lama ovat niiden korkeasuhdanne.

Monelle ylivelkaantuneelle kanssaihmisellemme perintäyhtiöissä moninkertaistuneiden velkojen maksu on mahdoton tehtävä. Ylisuurten velkojen aggressiivinen perintä tuhoaa heidän elämänsä.

Kohtuuttomia kuluja

Lain mukaan perintäfirma ei saa ”aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja taikka tarpeetonta haittaa”. Seuraavat perintätapahtumat ovat silti Suomessa laillisia.

Eräs henkilö oli jättänyt maksamatta lehtiyhtiölle 11,17 euroa. Lindorffille perittäväksi annettu 11,17 euroa oli kasvanut tässä perintäyhtiössä 153,57 euroksi.

Sama henkilö oli jättänyt maksamatta vähittäiskaupalle 10,93 euron suuruisen laskun. Lindorffille perittäväksi annettu 10,93 euroa oli kasvanut perintäyhtiössä 219,71 euron saatavaksi.

Hän oli myös jättänyt maksamatta samalle kaupalle toisenkin 10,93 euron laskun. Lindorffille perittäväksi annettu 10,93 euroa oli tässä tapauksessa kasvanut yhtiössä 183,33 euroksi.

Edelleen oli häneltä jäänyt maksamatta palveluja myyvälle yritykselle 14,51 euron suuruinen lasku. Lindorffille perittäväksi annettu 14,51 euroa oli kasvanut 196,19 euroksi.

Ja niin edelleen. Nämä esimerkkitapaukset, joiden saldoon lisätään korkoa korolle ja sen lisäksi – ja niitä enemmän – epämääräisiä perintäkuluja, ovat velalliselle sellaisia ”kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja” ja aiheuttavat hänelle ”tarpeetonta haittaa”, jotka laki kieltää teoriassa mutta sallii käytännössä.

Korko ja perintäkulut

Laissa kuluttajasaatavien perinnästä on kattosääntöjä, jotka asettavat näennäisiä rajoja perintäyhtiöiden ahneudelle.

Nämä rajat sallivat kuitenkin käytännössä ylivelkaisten ihmisten vähistä varoista toimeenpantavat pakko-otot perintäyhtiöiden sijoittajien hyväksi, kun valtiovalta sponsoroi yhtiöitä pakkotoimin eli ulosoton uhalla ja ulosottomiesten avustuksella.

Esimerkiksi edellä mainituissa neljässä tapauksessa maksamattomia laskuja oli yhteensä 48,54 euron arvosta. Tälle summalle oli vuosien mittaan kertynyt lain sallimia viivästyskorkoja yhteensä 296,82 euroa ja lain sallimia perintäkuluja 408,94 euroa.

Oli tapahtunut niin kuin Raamatun kertomuksessa, jossa viisi leipää ja kaksi kalaa riitti ruokkimaan viisituhatta miestä. Tässä tapauksessa 48,54 euron velat olivat muuttuneet 705,76 euroksi ruokkimaan Lindorffin pääomistajan 3,5 miljardin sijoituspääomia.

Perintäyhtiöt koronkiskureina?

Jo keskiajalla koronkiskontaa pidettiin suorana tienä helvetin ikuiseen piinaan.

Suomen rikoslakikin tuntee koronkiskonnan: ”Joka käyttämällä hyväksi toisen taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai ajattelemattomuutta jonkin sopimuksen tai muun oikeustoimen yhteydessä hankkii tai edustaa itselleen tai toiselle taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa vastikkeeseen, on tuomittava kiskonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”

Kiskonnasta tuomitaan myös se, ”joka luotonannossa ottaa tai edustaa itselleen tai toiselle korkoa tai muuta taloudellista etua, joka on selvästi epäsuhteessa luotonantajan suoritukseen”.

Perintäyhtiöiden liikevoitot (turpe lucrum) ovat häpeämättömän suuria ja perustuvat ylisuurten korkojen ja perimiskuluina esitettyjen kiskurikorkojen laillistamiseen.

Lain mukaan ”perinnässä ei saa käyttää hyvän perintätavan vastaista tai muutoin velallisen kannalta sopimatonta menettelyä” ja ”perinnässä on suhtauduttava vastuullisesti maksujärjestelyihin”. Vastuu on kuitenkin vain velallisella, joka vastaa yhtiöiden voittojen kasvusta kaikella sillä, mitä hänellä on.

Rahat veroparatiiseihin

Lindorffin omistus muuttui viime kesänä. Sen omistajat (ruotsalaisten Wallenbergien) sijoitusyhtiö Investor AB ja norjalainen Altor möivät yhtiön veroparatiisista hallinnoidulle ja ylisuurista voitoista innostuneelle rahastolle. Sen pääomistaja on nyt pääomasijoitusyhtiö Nordic Capital, ja vanhat omistajat ovat vielä vähemmistöomistajia.

Nordic Capital kertoo nettisivullaan, että sen ”pääomarahastot ovat sijoittaneet keskikokoisiin yrityksiin pääasiassa Pohjoismaissa vuodesta 1989. Nordic Capital luo arvoa omistuksissaan sitoutuneen omistajuuden, kohdennetun strategisen kehitystyön sekä operatiivisen toiminnan parantamisen kautta. Uusin rahasto, Nordic Capital Fund VIII, on kooltaan 3,5 miljardia euroa ja siihen ovat sijoittaneet pääasiassa kansainväliset institutionaaliset sijoittajat kuten eläkerahastot. Nordic Capital -rahastot sijaitsevat Jerseyssä ja rahastoja hallinnoi NC Advisory -yhtiöt Ruotsissa, Tanskassa, Suomessa, Norjassa, Saksassa ja Englannissa.”

Jersey on tunnettu veroparatiisi, ja sen kautta kierrätetyistä Nordic Capital Fund VIII:n voitoista hyötyy myös suomalainen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, joka on rahaston sijoittajia. Ilmarisen kautta ylivelkaantuneet kanssaihmisemme maksavat eläkkeitä myös Suomen suurituloisimmille yritysjohtajille, joiden yritysten normaalitoimintaa on verosuunnittelu eli veronkierto.

Lähitapiola ja Kuntien eläkevakuutus (Keva) ovat sijoittaneet varojaan Lindorffin entisen pääomistajan ja nykyisen vähemmistöosakkaan Altorin rahastoihin (ja pääsivät sillä tavalla osallisiksi siitä myyntivoitosta, jonka Altor sai Lindorffin myynnistä).

Iltalehden veroanalyysi

Iltalehdessä tilintarkastusammattilainen Pauli Vahtera on käynyt läpi Lindorffin taseet (viimeksi vuodelta 2011), ja hän päätyi silloin toteamaan, ettei Lindorff ole maksanut Suomeen juuri lainkaan veroja. Verojen alhaiseen määrään ovat vaikuttaneet ennen muuta konserniavustukset ja Suomesta ulos maksettavat korkeat korot.

Lindorff Group Ab:n sivuliike Suomessa oli vuonna 2008 ostanut itseltään Lindorff Finland Oy:n 162 miljoonalla eurolla. Kauppaa varten konserni oli järjestänyt itseltään itselleen 174 miljoonan euron lainan. Sen ansiosta Suomen sivuliike on voinut maksaa ulkomaille vuodesta toiseen 15 miljoonan euron korkoja, joilla konsernin tulosta on siirretty pois Suomesta.

Voittoja siirrettiin eteenpäin myös korkojärjestelyillä. ”Suomessa maksuvaikeuksissa olevilta kansalaisilta ja yrityksiltä kerätyt voitot ja verot siirtyivät lahden yli Ruotsiin ja sieltä ties minne.”

Velkanälkäisten perintäalan haikalojen raharavintoa ovat Suomen köyhät, joihin kohdistuvilla pakko-otoilla sijoittajat saavat rahoilleen aina vain entistä suuremman tuoton.

Perintäala on ulkomainen mätäpaise Suomen taloudessa, ja se on puhkaistava.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ei ole mikään salaisuus, että olemme juuri vihreiden kanssa olleet kunnianhimoisimpia ilmasto- ja ympäristötoimien suhteen. Mutta se ei pidä paikkaansa, että vihreät olisivat jääneet yksin esitystensä kanssa, Hanna Sarkkinen sanoo.

Näin vasemmiston Hanna Sarkkinen arvioi työnsä päättävän hallituksen ilmastotyötä – ”Olemme panostaneet historiallisen paljon”

Kyllä tässä taustalla on selvästi kuva toivottavasta maailmasta ja maailmanjärjestyksestä, professori Raimo Väyrynen kertoi Yhdysvaltain Irak-hyökkäyksen taustoista Kansan Uutisten Viikkolehdelle.

20 vuotta sitten: Bushin hyökkäys Irakiin oli ristiretki

Naton lippu tulee pian entistä tutummaksi Suomessa.

”Käsikynkässä taluttaja määrää joskus tahdin” – Turkki hyväksyi lopulta Suomen Nato-jäsenyyden

Jussi Saramo havainnollistaa duplo-palikoilla mutkikkaita asioita.

Isän duploleikit eivät innosta tytärtä – Saramon suositut talousvideot palasivat

Uusimmat

Ei ole mikään salaisuus, että olemme juuri vihreiden kanssa olleet kunnianhimoisimpia ilmasto- ja ympäristötoimien suhteen. Mutta se ei pidä paikkaansa, että vihreät olisivat jääneet yksin esitystensä kanssa, Hanna Sarkkinen sanoo.

Näin vasemmiston Hanna Sarkkinen arvioi työnsä päättävän hallituksen ilmastotyötä – ”Olemme panostaneet historiallisen paljon”

Kyllä tässä taustalla on selvästi kuva toivottavasta maailmasta ja maailmanjärjestyksestä, professori Raimo Väyrynen kertoi Yhdysvaltain Irak-hyökkäyksen taustoista Kansan Uutisten Viikkolehdelle.

20 vuotta sitten: Bushin hyökkäys Irakiin oli ristiretki

Zimbabwen maaseudun huonot tiet ovat johtaneet siihen, että kylien asukkaiden on turvauduttava aasien vetämiin kärryihin ja eräänlaisina takseina toimiviin romuautoihin päästäkseen esimerkiksi lääkäriin. Joukkoliikenteen harjoittajat eivät uskaltaudu surkeille teille bussien rikkoutumisen pelossa.

Aasikärryt palasivat Zimbabwen maalaisteille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

 
02

Tällaista vihaa maahanmuuttajaehdokkaiden päälle kaadetaan – ”Kampanjointi on muuttunut entistä uhkaavammaksi”

 
03

Kommentti: Perussuomalaiset petti ainoan duunareille antamansa lupauksen – maanantaina monella on krapula, koska puolue jätettiin haastamatta

 
04

Suomalaiset arvostavat ja käyttävät kulttuuripalveluja, paitsi perussuomalaiset

 
05

Kiky-sopimus täyttää seitsemän vuotta – keskituloinen duunari maksanut tuhat euroa työnantajalle kuuluneita maksuja

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Käsikynkässä taluttaja määrää joskus tahdin” – Turkki hyväksyi lopulta Suomen Nato-jäsenyyden

31.03.2023

Isän duploleikit eivät innosta tytärtä – Saramon suositut talousvideot palasivat

31.03.2023

”Perussuomalaiset rikkoivat antamansa vaalilupauksen” – SAK: Kyse on kahden miljardin euron kysymyksestä

30.03.2023

Kiky-rahojen palautus työnantajille lisäisi palkansaajien tuloja ja vahvistaisi julkista taloutta

30.03.2023

Joka kymmenes duunari on suuressa vaarassa ajautua köyhyyteen

30.03.2023

KU:n pitkäaikainen toimittaja Kai Hirvasnoro palkittiin Salli-palkinnolla

30.03.2023

Kommentti: Perussuomalaiset petti ainoan duunareille antamansa lupauksen – maanantaina monella on krapula, koska puolue jätettiin haastamatta

30.03.2023

Perussuomalaisten suunta ylös, kokoomuksen ja SDP:n alas Ylen viimeisessä vaaleja edeltävässä gallupissa

30.03.2023

Sarkkinen muistuttaa Purran sanoista: ”Sipilän hallituksen kiky kalpenee seuraavan hallituksen päätösten rinnalla”

29.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään