Pääministeri Alexander Stubb on moneen kertaan tyrmännyt vaatimukset elvytyksestä, koska se on todettu toimimattomaksi keinoksi luoda uutta kasvua.
– Sitä on yritetty nyt kuusi vuotta tuloksetta. Vaaditaan enemmän, paljon enemmän. Meidän täytyy käsitellä ongelmaa systemaattisesti kolmessa vaiheessa, hän totesi esimerkiksi lokakuussa kirjoituksessaan ruotsalaisessa Dagens Industri -lehdessä.
Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola vääntää keskiviikkona Taloustaito-lehden blogissa rautalankaa siitä, mikä on elvytystä ja mikä ei.
Kiristävää finanssipolitiikkaa
”Kun julkisuudessa on paljon puhuttu elvytyksestä tälläkin vaalikaudella, voi monelle tulla yllätyksenä se, että elvytystä ei ole todellisuudessa harjoitettu vuosiin. Päinvastoin, finanssipolitiikka on ollut kiristävää. Verotuksen osalta kiristykset alkoivat jo ennen nykyistä vaalikautta”, hän kirjoittaa.
Kirkko-Jaakkolan mukaan talouden elvytyksessä on kyse finanssipolitiikasta, eli valtion tai laajemmin koko julkisen talouden tuloihin ja menoihin kohdistuvista toimista.
”Elvyttävä finanssipolitiikka tarkoittaa sitä, että veroja kevennetään ja/tai julkisia menoja lisätään. Toisin sanoen kansalaisten ja yritysten tuloja kasvatetaan julkisen vallan päättämillä muutoksilla.”
Suhdanneautomatiikka ei elvytä
”Monet pitävät suhdanneautomatiikkaa virheellisesti elvytyksenä. Kun taantumassa esimerkiksi työttömyysmenot kasvavat ja verotulot pienenevät ilman uusia poliittisia päätöksiä, puhutaan automatiikasta, joka monesti tasaa suhdannevaihteluita elvytyksen tapaan. Taloudellisen toiminnan vähenemisestä johtuva verotulojen pieneneminen ja työttömyyden kasvu ei kuitenkaan ole finanssipoliittista elvytystä. Samoin ikäsidonnaisten menojen automaattinen kasvu väestön vanhetessa ei ole elvytystä.”
Finanssipolitiikan huomattavasta kiristyksestä suuntaa antaa Kirkko-Jaakkolan mukaan verotuksen osalta kokonaisveroasteen nousu kolme prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin se oli ennen finanssikriisiä vuonna 2007.
”Valtiovarainministeriön Taloudellisen katsauksen mukaan käänteistä elvytystä, eli julkisen talouden sopeutustoimia on pelkästään tällä vaalikaudella tehty vuoden 2015 tasolla kuudella miljardilla eurolla. Kun tämä summa on poissa ihmisten taskuista, on sillä varmasti kaikkea muuta kuin elvyttävä vaikutus kansantalouteen.”