Tuula-Liina Varis jatkaa uutukaisellaan psykologisen trillerin linjalla, joka jo vuonna 2005 sai kiitosta. Variksen teos Vaimoni sai tuolloin Vuoden johtolanka -palkinnon.
Trilleristä nytkin on kyse – kyllä – ja hyvin sympaattisesta.
Varis on suomalaisen sielunmaiseman tulkki ja kirjailija, joka luo kirjojensa henkilöt, niin hyvikset kuin pahikset, tarkan tutkinnan kautta. Ymmärrystä ja selitystä tekemisiin ja tekemättä jättämisiin riittää kaikkien kohdalla.
Varis on suomalaisen sielunmaiseman tulkki.
Elämänsä ainoaa naista etsivä mies tapaa Naisen paras ystävä -teoksessa sattumalta naisen, joka kantaa rahakassia mukanaan. Tilaisuus tekee varkaan. Mies kuristaa naisen huivilla, ottaa rahat ja häipyy. Kaikki näyttää täydellisen rikoksen tunnusmerkit täyttävältä tapaukselta. Kukaan ei ole tiennyt miehen piipahtamisesta kaupunkiin, jossa hän tekosensa teki. Turhamaisuus astuu kuitenkin kuvaan ja mies jää kiinni.
Eikö vaikutakin ihan tavalliselta rikosromaanilta?
Variksen pitkän kirjailijauran tuntien on selvää, että totuus ei ole tuollainen.
Kyllä murha tapahtuu ja pahakin saa palkkansa, mutta kaikki tuo on Varikselle vain keino kertoa paljosta muusta: ihmisistä, suhteista, tekojen motiiveista.
Murhattu nainen ei ole ainoa uhri. Uhreiksi osoittautuvat tarinan edetessä myös niin murhan tekijä kuin tuo ”ainoa nainen”, jonka mies syyllistää teoistaan: ”Outin takia minä tänne tulin. Outin takia minä tein mitä tein”.
Murhaaja on elänyt äärettömän raskaan lapsuuden. Äidin sijasta on syntynyt vahva side tutun perheen tyttäreen, tuohon ”ainoaan naiseen”. Minuus on kiinni suhteessa, ja hätä on suuri, kun hylätyksi tuleminen uhkaa toisen osapuolen aloittaessa pakoretken.
Tuo elämänlanka ei ollut estänyt miestä luomasta itselleen myös kaksoisminuutta. Sillä elämänsaralla hän on varsinainen hyväksikäyttäjä, ja osasi ylläpitää valheellista suhdetta naisiin, joita ennen kaikkea halveksi. Suhteet olivat hänelle täysin yhdentekeviä kuten oli murhatekokin. Vain Outin takaisin saamisella on merkitystä. Se merkitsee niin paljon, kukaan muu ei tätä saisi. Mieluummin hän tappaisi.
Yli-ihmisyys, itsensä muiden yläpuolelle asettaminen on miehen määräävä luonteenpiirre. Se tulee ilmi tavassa, jolla hän selittää itselleen omaa merkityksellisyyttään muiden (paitsi siis Outin) halveksunnan kautta. Sen kohteista ei ollut puutetta ja se auttoi tahtoihmistä, jollaiseksi mies itsensä kokee.
Varismaisen trillerin kuvaan sopii hyvin se, että rikoksen ratkaisussa on tarkkakorvaisen naispoliisin ohella avainasemassa pihallaan muiden liikkeitä rivitaloyhteisössä tarkkaileva vanhus, Kainulaisen pappa.
Tuula-Liina Varis: Naisen paras ystävä.
WSOY 2014. 187 sivua.
uutiskirje 