KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ele Alenius: Kamppailu SKDL:n olemuksesta

Ele Alenius.

Ele Alenius. Kuva: Jarmo Lintunen

Kirjoitus perustuu SKDL 70 vuotta -muistoseminaarissa Helsingissä 8. marraskuuta pidettyyn puheenvuoroon. Ele Alenius oli SKDL:n puheenjohtajana 1967–1979 ja SKDL:n kansanedustajana vuodet 1966–1977.

Ele Alenius
3.1.2015 14.00

Haastatteluissani on korostunut kamppailuni Neuvostoliiton kanssa. Se todella sävyttikin vahvasti pääsihteeri- ja puheenjohtajakauttani SKDL:ssä.

Se ei ollut tarkoitukseni, mutta Neuvostoliitto pakotti siihen pyrkiessään alistamaan minut käskyvaltaansa, johon en alistunut. En voinut muuta kuin taistella vastaan ja vaieta.

Jos asia olisi tullut julkisuuteen, he olisivat kiistäneet sen. Eiväthän he puuttuneet Suomen sisäisiin asioihin. Varsinkin silloin, kun kieltäydyin peruuttamasta tuomiotani Tšekkoslovakian miehitystä vastaan, vaikka sitä ehdotettiin Neuvostoliiton hallituksen nimissä, minun oli varottava, ettei se ainakaan minun puoleltani tule julkisuuteen. Sehän olisi ollut liian suuri arvovaltatappio Neuvostoliitolle.

Korostin nimenomaan demokraattisen tien olevan se tie, jota Suomessa on syytä noudattaa, jos sosialismiin pyritään.

Lisäksi eräät suomalaiset piirit olisivat käyttäneet tätä kamppailua hyväkseen SKDL:ää vastaan. Oli siis todella vaiettava.

Minulla oli kuitenkin vahva tuki SKDL:n sihteeristössä, varsinkin Aimo Haapasessa ja Jorma Hentilässä ja myöhemmässä vaiheessa SKDL:n sosialisteissa, joita alkuvaiheessa oli vähän.

Uskon, että hyvin suuri osa jäsenistöstä olisi seissyt takanani. Siihen viittasivat myöhemmät tapahtumat.

Olisin heti alussa, kun näin, mitä edessä voi olla, voinut vetäytyä syrjään. Mutta oli se tunne, että tätä vartenhan minut oli valittu tehtävääni ja halusin sen täyttää. Nyt puutun vain siihen, mistä tässä kamppailussa oli kysymys ja mihin minä silloin pyrin.

Sitä ennen lyhyesti pari yleistä lähtökohtaa. Kylmä sota rajoitti ”normaalia” suhtautumista moniin asioihin. Toiseksi, molemmin puolin – idän ja lännen – ilmapiirissä leijaili sietämätön periaate: jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan. Itsenäisesti ajattelevan ihmisen näkökulmasta täysin mahdoton periaate.

Humaanisuudella ei myöskään ollut kovin paljon arvoa, kun diktatuuria noudattavan maan edustajien kanssa puhui demokratian merkityksestä tai ystävyyden olemuksesta. Minäkin olin koko ajan vankasti ystävyyspolitiikan takana, mutta en hyväksynyt sitä, että toinen osapuoli asetti sille yksipuoliset ehtonsa.

Itsenäinen vai ei?

Siirrytään kamppailun konkreettisiin kysymyksiin. Ensimmäisenä oli kysymys, oliko SKDL itsenäinen suomalainen järjestö vai ei?

Neuvostoliiton mielestä se oli rinnastettava Itä-Euroopan maiden kansanrintamiin, jotka tunnustivat kommunistisen puolueen johtavan aseman. Tätä en hyväksynyt. Kansanrintamapolitiikkaa noudatettiin miehitetyissä maissa, mutta Suomi ei ollut miehitetty maa.

SKDL:n perustivat Sosialidemokraattisessa puolueessa toimineet vasemman siiven edustajat, lailliset toimintaoikeudet saanut SKP ja Akateeminen Sosialistiseura. Suomen ja Neuvostoliiton ystävällisiin suhteisiin perustuvan maamme uuden ulkopolitiikan turvaaminen oli yhdistävä tekijä, mutta ei ainoa. Oli myös yhteiskunnan kehittämistä koskevia tavoitteita.

Yhteistyöjärjestö vai ei?

Toisena oli kysymys, oliko SKDL sen perustaneiden osapuolten yhteistyöjärjestö vai ei.

Minä lähdin siitä, että se oli alun pitäen tarkoitettu yhteistyöjärjestöksi, mutta erityisesti kylmän sodan alkamisen vuoksi se oli ajautunut yhä enemmän ja enemmän SKP:n hallitsemaksi ja sen vuoksi muiden poliittisten puolueiden eristämäksi.

SKDL:ää alettiin yhä laajemmin pitää epädemokraattisena liikkeenä. Halusin saada tähän muutoksen ja palauttaa yhteistyöluonteen. Sitä Neuvostoliitto ei hyväksynyt. Mutta vähitellen SKDL:n alkuperäinen luonne alkoi palautua.

Miksi SKDL sitten oli Neuvostoliitolle niin tärkeä, että sen piti puuttua SKDL:n sisäiseen olemukseen. Se on hieman laajempi ongelma, mutta lyhyesti voi vastata niin, että SKDL oli eduskuntapuolue, jota SKP ei ollut. Sehän oli eduskunnassa vain SKDL:n kautta sen jäsenjärjestönä ja sen vuoksi Neuvostoliitto halusi varmistaa suoran väylän Suomen korkeimpaan päätäntäelimeen.

Sosialismi vai ei?

Sitten oli kamppailun kolmas kysymys: sosialismi SKDL: n ohjelmassa vai ei.

Tämä oli ideologisessa mielessä kaikkein keskeisin asia ja sellainen, joka liittoa perustettaessa oli jätetty erimielisyyksien johdosta pois ohjelmasta, mutta joka sittemmin saatiin siihen.

Tämä oli niin suuri asia sekä jäsenistön että koko Suomen kansan kannalta, että kaikkien täytyi saada tietää, mihin SKDL pyrkii yhteiskuntapolitiikassaan, kun sen jäsenjärjestönä kerran on kommunistinen puolue, jonka tavoitteena on sosialistinen yhteiskunta ja siinä mallina Neuvostoliiton järjestelmä.

Jos SKDL ei määritä kantaansa sosialismiin, silloin se on kommunistinen peitejärjestö. Tämän vuoksi oli tärkeätä saada sosialismi avoimesti ohjelmaan ja samalla määritellyksi se, millaiseen sosialismiin ja millä tavoin SKDL tähtää. Vain täten oli mahdollista päästä irti peitejärjestön luonteesta.

Sen vuoksi kirjoitin ne kirjat, joissa korostin nimenomaan demokraattisen tien olevan se tie, jota Suomessa on syytä noudattaa, jos sosialismiin pyritään. Kommunistien perinnäisen näkemyksen ja varsinkin Neuvostoliiton marxismi-leninismin kannalta se oli tietenkin mahdoton asia. Neuvostoliitto ei sitä hyväksynytkään.

Periaatteessa se oli meidän suomalaisten asia ja sellainen, jossa kansan täytyi saada tietää SKDL:n perimmäiset tarkoitukset. Jos tämä olisi estetty, olisin omalta kohdaltani jättänyt SKDL:n jäsenyyden.

Se, mikä oli Neuvostoliiton mielessä, tuli vahvasti esiin siinä, että ensimmäistä kirjaani Sosialistiseen Suomeen vastaan julkaistiin vastakirja Vallankumouksen dialektiikka ja toinen kirjani Suomalainen ratkaisu tuomittiin julkisesti vuonna 1975. Silloin kysymys ei ollut enää pelkästään minusta, vaan Neuvostoliitto kävi kamppailua johtoasemastaan ja arvovallastaan koko maailman kommunistisessa liikkeessä eurokommunismia vastaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Valitettavasti Neuvostoliitto ei kyennyt koskaan vapautumaan diktatuurista ja toteuttamaan sosialismia siinä humaanisuuden hengessä, jota sosialismilta edellytetään länsimaisessa mielessä. Päinvastoin se suorastaan pilasi sosialismin käsitteen pitkiksi ajoiksi.

Perimmäinen ajatus, jota sosialismi syvimmältään tarkoittaa kaikkien ihmisten täyteen tasa-arvoisuuteen ja jokaisen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvan yhteiskunnan luomista – se elää.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Emmi Kyytsösen suunnittelema kansi vetää mukaansa Tatiana Elfin Huijarin hyytävään maailmaan.

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025

Vaalirahalakia voi rikkoa ilman rangaistusta eikä rahoja tarvitse palauttaa

24.06.2025

Uusi yritys: Eheytyshoitojen kielto tuodaan eduskunnan käsittelyyn

24.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään