Nykyistä nuorisotakuuta edeltäneen vuonna 2005 alkaneen nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena oli katkaista nuorten työttömyysjaksot nopeasti ja lisätä nuorten aktivointia merkittävästi. Sen vaikutukset työllisyyteen jäivät kuitenkin hyvin vähäisiksi ja ne kohdistuivat ammatillisen koulutuksen jo suorittaneisiin nuoriin, ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen keskiviikkona julkistamasta selvityksestä.
Koulutettujen nuorten aktivointi työvoimapolitiikan toimenpiteisiin lisääntyi ja nopeutui hieman nuorten yhteiskuntatakuun myötä. Kokonaisuutena aktivoinnin lisäystä voidaan selvityksen mukaan pitää takuulupaukseen nähden vaatimattomana. Ilman ammatillista koulutusta olevien nuorten aktivointi ei lisääntynyt merkittävästi.
Yhteiskuntakuussa alle 25-vuotiaiden nuorten työnhakusuunnitelmaa aikaistettiin ja takuuseen sisältyi lupaus aktivointitoimenpiteestä kolmen kuukauden sisällä suunnitelman allekirjoittamisesta.
Selvityksen mukaan nuorten yhteiskuntatakuu näyttää lisänneen työvoiman ulkopuolelle tapahtuneita siirtymiä kouluttamattomien nuorten keskuudessa. Tätä havaintoa voidaan pitää huolestuttavana sillä tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, etteivät kyseiset nuoret hakeutuneet koulutukseen. Tämä siitä huolimatta, että ilman ammattitaitoa olevien nuorten kohdalla ensisijainen tavoite on koulutuksen hankkiminen normaalissa koulutusjärjestelmässä. Tuloksia voidaan pitää yllättävinä, sillä nuorisotakuiden tarpeellisuutta on nimenomaisesti perusteltu ilman koulutusta olevien nuorten vaaralla syrjäytyä työmarkkinoilta.
uutiskirje 
