Suomalaisilla työpaikoilla oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukeminen on harvinaisempaa kuin Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Asia ilmenee tuoreesta Oppimisvaikeudet työpaikalla -selvityksestä. Selvityksen ovat toteuttaneet Kuntoutussäätiö sekä Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Kansan Sivistystyön Liitto KSL sekä Työväen Sivistysliitto TSL.
Selvitys perustuu kyselyyn, joka lähetettiin neljään ammattiliittoon Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Islannissa.
Suomessa kyselyyn vastasivat PAM:n, JHL:n, Paperiliiton ja Metalliliiton luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut sekä samojen alojen työnantajat.
Yhteensä vastauksia saatiin 703.
– Oppimisvaikeus tiedetään Suomessa 77-prosenttisesti. Muissa tutkituissa maissa 93 prosenttia vastaajista tunsi ilmiön, Kuntoutussäätiön tutkija Jouni Puumalainen kertoo.
Selvityksen mukaan työpaikan koolla on yhteys työntekijöidensä oppimisvaikeuden tunnistamiseen. Mitä suurempi työpaikka, sitä useammin oppimisvaikeus tunnistetaan. Selvityksessä arvioidaan, että suurimmilla työpaikoilla saattaa olla paremmin resursseja, kuten apuvälineitä.
Tunnistaminen tärkeää
Erilaisten oppijoiden liiton mukaan luki- ja kirjoitusvaikeudet eivät häviä aikuisiässäkään. Joissakin tapauksissa oppimisvaikeudet tulevat ilmi vasta työelämässä, kun työ kuormittaa liikaa.
Viisi prosenttia suomalaisista vastaajista kertoo, että heidän työpaikallaan käsitellään oppimisvaikeuksia perehdytyksessä tai lisäkoulutuksessa. Muissa maissa joka kymmenes saa koulutuksessaan tietoa oppimisvaikeuksista. Norjassa niiden tunnistaminen kuuluu luottamusmiehen koulutukseen.
Esimieskoulutuksen osalta 62 prosenttia vastaajista kertoo, ettei ole saanut tietoa oppimisvaikeuksista.
Työpaikalla havaitut virheet ovat useimmiten vastaajien mukaan tarkkaavaisuuteen liittyviä, kun työntekijä ei huomaa omia virheitään. Myös uuden oppiminen ja vieraat kielet ovat vaikeita.
– Kolmasosa vastaajista oli havainnut, että työntekijä välttää koulutusta, lukee hitaasti ja omaksuu ohjeet hitaasti, Puumalainen toteaa.
Yli 80 prosenttia vastaajista uskoo erilaisten oppijoiden sitoutuvan työhönsä kuten muutkin työntekijät. Yli 70 prosenttia toteaa heidän selviytyvän työstään kuten muutkin.
Tasa-arvoa suunnitelmiin
Selvityksen mukaan Suomessa on eniten lainsäädäntöä työntekijän turvaksi. Muissa maissa oppimisvaikeuksia käsitellään työpaikan virallisissa suunnitelmissa ja ohjelmissa, jolloin työntekijä saa tarvittaessa tukea.
Erilaiset oppijat voitaisiin ottaa huomioon nykyistä paremmin työpaikkojen tasa-arvosuunnitelmissa ja yhdenvertaisuussuunnitelmissa. Lisäksi työehtosopimukset, koulutussuunnitelmat ja varhaisen puuttumisen mallit voisivat opastaa erilaisen oppijan tukemiseen.
Suomessa erilaista oppijaa tuetaan muihin maihin verrattuna enemmän perehdytyksellä ja työtehtäviä jakamalla. Muissa maissa apua annetaan lisäämällä tietoa, apuvälinein sekä antamalla lisää aikaa työtehtävien suorittamiseen.
uutiskirje 
