Vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila nostaisi niin sanottujen kokemusasiantuntijoiden panosta mielenterveyspalvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa.
Kokemusasiantuntijat ovat tehtävään koulutettuja ihmisiä, joilla on omakohtaisia kokemuksia sairauksista.
– He tietävät, millaista on sairastua, olla hoidossa ja kuntoutua. Vastaavasti omaiset voivat olla kokemusasiantuntijoita omaisten näkökulmasta, Uotila kirjoittaa blogissaan.
– Kokemusasiantuntijoilla on varmasti paras tieto ja tuntuma kuntoutumisessa auttavista asioista samoin kuin kielteisistäkin kokemuksista. Heillä on arvokas asema myös vertaiskulkijana ja tukijana, mutta olisi tärkeää, että he olisivat yhä enemmän mukana myös palvelujen suunnittelussa, arvioinnissa ja kehittämisessä.
Hän toteaa asian nousseen esille tiistaina eduskunnassa omaistoiminnan neuvottelukuntien edustajien ja kansanedustajien keskustelussa, jota hän veti.
Puolet nuorista kärsii mielenterveysongelmista
Uotila toteaa, että omaishoito on arvokasta ja raskasta työtä ja erityisesti mielenterveyskuntoutujien vaatii voimia.
– 90-luvun alun lamassa tehtiin isoja virheitä, kun mielenterveyspotilaiden laitospaikkoja vähennettiin, mutta ei kuitenkaan toteutettu luvattua avopalvelujen parantamista. Suuri joukko ihmisiä jätettiin tuolloin suorastaan heitteille. Tätä hyvinvointivelkaa maksetaan edelleen.
Uotilaa huolettaa erityisesti nuorten tilanne, kun joka viides 90-luvun laman lapsista on käynyt psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa tai syönyt psyykelääkkeitä ja 50–60 prosenttia 21-vuotiaista on elämänsä aikana kärsinyt mielenterveysongelmista.
– Mielenterveysongelmat eivät saa jäädä katveeseen taloudellisesti vaikeina aikoina. Päinvastoin nyt on torjuttava hyvinvointivelan paisumista parantamalla mielenterveyspalvelujen saatavuutta ja laatua sekä auttamalla omaishoitajia kaikin mahdollisin keinoin, hän kirjoittaa.