Romaneilta puuttuvat usein henkilöpaperit, joten heidän on ollut aina vaikea saada terveyspalveluja. Köyhyys, syrjintä ja syrjäiset asuinsijat ovat mutkistaneet heidän elämäänsä rauhankin aikana.
– Romanilapsista vain pieni osa on rokotettu, ja tuberkuloosi ja muut tarttuvat taudit ovat romaneilla keskimääräistä yleisempiä, kertoo Maailman terveysjärjestön WHO:n Ukrainan-toimistoa johtava tohtori Dorit Nitzan.
Sodan alettua romanien kohtelu on ihmisoikeusjärjestöjen mukaan koventunut varsinkin separatistien hallitsemilla alueilla. Puhutaan jopa etnisistä puhdistuksista, jotka ovat ajaneet romaneja pakoon asuinsijoiltaan.
– Henkilöpaperien puuttuessa romaneja ei voida rekisteröidä maansisäisiksi pakolaisiksi, mikä epää heiltä palvelut, Nitzan sanoo.
Moni romanipakolainen on koditon ja nälkiintynyt, koska edes avustushenkilökunta ei armahda heitä. Joskus ongelmat jatkuvat, vaikka saisikin apua, muistuttaa Zola Kondur Ukrainan romanien ihmisoikeusjärjestöstä.
– Kramatorskista Harkovaan muuttaneen romaniperheen pikkupoika pääsi sairaalaan sydänoireiden vuoksi. Yhtenä yönä joukko nuoria särki hänen huoneensa ikkunan huutaen ”Mustalaiset ulos”. Poika sai sydänkohtauksen, Kondur kertoo.
uutiskirje 