– Ensimmäistä kertaa elämässäni pääsin suunnittelemaan todella suurta ja erittäin pientä, kun minulta tilattiin tämän vuoden ystävänpäiväpostimerkit. Isosta luonnospinosta merkkien aiheiksi valikoituivat kuvat iloisen talvisista kohtaamisista metsässä. Postimerkkien pieni koko on houkutteleva haaste ja niitä painetaan satojatuhansia kappaleita. Ystävät yhdessä -pienoisarkissa on kuusi 1. luokan postimerkkiä.
Vuonna 1978 Helsingissä syntynyt ja Kajaanissa varttunut Ilja Karsikas on tehnyt kuvituksia päätyönään vuodesta 2009 lähtien. Parhaillaan hänellä on yhteisnäyttely Naapurit lapsuudenystävänsä ja naapurinsa Jussi Karjalaisen (s. 1975) kanssa Kajaanin taidemuseossa.
Ilja muutti 5-vuotiaana Helsingistä Kajaaniin Jussi Karjalaisen naapuriksi. Iljan isä Leo Karsikas on kuvanveistäjä, jonka esikuva taiteen tekemisessä on ollut Iljalle ja Jussi Karjalaiselle merkityksellinen.
Karjalainen on suunnitellut viimeisen 15 vuoden aikana lukuisia kirjoja, levykansia ja julisteita, muun muassa Tuomari Nurmiolle, 22 Pistepirkolle sekä Kari Hotakaiselle. Molemmat taiteilijat ovat valmistuneet Lahden Muotoiluinstituutista.
Lehtitalot vaativat kohtuuttomia
Karsikas kertoo, että kuvittaminen on hänen ominta alaansa. Hän on suunnitellut muun muassa pahviset Anselmi-kuvakirjat perheen pienimpiä ajatellen.
– Anselmi-kirjat ovat ensimmäisiä kokonaan minun kuvittamia, ideoimia ja kirjoittamia teoksia nuoruuden omakustannesarjakuvien jälkeen.
Karsikas tekee paljon myös kaupallista kuvitusta eri firmoille. Siinä digitaalisuus helpottaa ja nopeuttaa työskentelyä.
– Lasten kirjojen kuvittamisen teen alusta loppuun käsityönä. Työni jakaantuu selkeän kaupalliseen puoleen, jolla voin rahoittaa ns. taiteellisen tekemisen, kuten lastenkirjojen kuvittamisen. Molemmat ovat tekemisessä tärkeitä ja rytmisesti hyvin erilaisia. Teen lehtikuvituksia 2–3 viikossa, lastenkirjojen tekemiseen menee 3–4 kuukautta.
– Agentuuri on ollut hyvä, minun ei tarvitse markkinoida itse töitäni. Lehtitalot vaativat kohtuuttomia oikeuksia itselleen ilman kohtuullisia korvauksia. Vältyn agentuurin ansiosta tältä itseni markkinoinnilta ja voin keskittyä oleelliseen, eli kuvittamiseen.
– Olen toiminut aktiivisesti Kuvittajat ry:ssä ja palaan järjestöelämään, kunhan lapset ovat vähän isompia. Työskentelen Kalliossa Castreninkadulla Super 8 -työhuoneella. Meitä työskentelee siellä yksitoista henkeä, graafisia suunnittelijoita, kuvittajia ja kaksi valokuvaajaa.
Pyrin konkreettisuuteen
Miten lastenkirjojen kuvittaminen poikkeaa aikuisille suunnatusta kuvan tekemisestä? Ovatko ne kaksi eri maailmaa?
– Ystävänpäivänpostimerkeissä se on samaa maailmaa. Ne kuvat heijastavat maailmasta jotain, vaikkapa varjoja. Useimmiten lopputulokset eivät välttämättä ole kovinkaan erilaisia, korkeintaan on sävyeroja. Samoista lähtökohdista sitä kuvia tekee. Ruisrockin julisteeni 2013–15 voisivat olla sekä aikuisille että lapsille. Käytän niissä vahvoja värejä ja huumoria. Kaivopuistoinstallaatio on vakavampi teos.
Karsikas ei tee symbolisia kuvia vaan pyrkii konkreettisuuteen, jopa naivismiin, kuvatessaan kohtaamisia jostain tarinasta.
– En pyri esittämään vitsiä vaan teen hahmoja, lastenkirjoissa eläinhahmoja. Haluan, että kuva on keskellä jotain tapahtumaa siten, ettei kerrota suoraan, mitä siinä tapahtuu tai on tapahtumassa. Tarinallisuus on tärkeää.
NAAPURIT – Jussi Karjalainen ja Ilja Karsikas, kuvitusta ja graafista suunnittelua Kajaanin taidemuseossa 22. maaliskuuta 2015 saakka, Linnankatu 14. Suljettu pe-la. Vapaa pääsy.