Zimbabwen presidentti Robert Mugabe valittiin tammikuun lopussa rotaatioperiaatteella Afrikan Unionin (AU) puheenjohtajaksi. Vuoden mittainen vuoro oli eteläisellä Afrikalla, johon Zimbabwe kuuluu.
Ihmisoikeuksien ja demokratian rikkojaksi syytetyn presidentin nimitys ei ilahduta EU:ta. Nimityksellä AU osoittaa, että Afrikan johtajat voivat käyttäytyä ristiriitaisesti, eivätkä välitä ulkopuolisten painostuksesta.
Vuonna 1988 Zimbabwen presidentiksi valittu Mugabe sai vuonna 2013 viiden vuoden jatkokauden vaaleilla, joita hän itse kutsui vapaiksi ja oikeudenmukaisiksi. 90-vuotiaan presidentin valta ei silti voi jatkua loputtomiin.
Valtapuolue ei ole ratkaissut, miten siirrytään Mugaben jälkeiseen aikaan.
Marraskuussa Mugabe kutsui johtavan puolueen, Zimbabwen afrikkalaisen kansallisliiton (ZANU-PF:n), ylimääräiseen kokoukseen ja paljasti aikovansa presidentiksi myös seuraavalle kaudelle. Samalla hän syytti vastustajiensa johtajaa, varapresidentti Joice Mujurua siitä, että tämä kannattajineen aikoo tappaa hänet ja ottaa vallan käsiinsä.
Lopulta Mujuru potkaistiin pois ja tilalle valittiin Mugabelle suopea Emmersol Mnangagwa.
Nälänhätä vaivaa
Valtapuolueen kovan linjan poliitikoilla ei ole suunnitelmaa siitä, kuka ottaisi puolueen johdon Mugaben jälkeen, jonka heimo on kontrolloinut maan taloutta viimeiset neljätoista vuotta. Näyttää siltä, että Mugabe on kiinnostunut huolehtimaan vain omistaan.
Arvostelijat väittävät, että nuoret ja koulutetut on jätetty huomiotta tulevaisuutta rakennettaessa.
Maailmalla pelätään, että Zimbabwen hallitus estää ruoka-avun niille alueille, jotka tukevat MDC-oppositioliikettä (Movement for Democratic Change).
Zimbabwessa on kuivuudesta johtuva paha nälänhätä. Osittain syynä on maataloussektorin pysähtyneisyys, jonka syynä on kiistanalainen maauudistus.
Aiheesta enemmän perjantaina 13.2. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti Lehtiluukusta.
uutiskirje 
