– Perimmältään kysymys on siitä, ettei yhteiskunnalla ole rahaa eikä tahtoa tarjota palveluja, hän toteaa.
Kuurojen perusoikeuksien polkeminen kiteytyy paljolti kielikysymykseen. Viittomakieltä äidinkielenään puhuvien lasten on vaikeaa saada päivähoitopaikkaa, jossa olisi viittomakieltä osaava ohjaaja. Lapsen oikeus omaan kieleen ei toteudu.
Sairaalassa tai virastoissa asioidessaan kuuro ei aina saa tulkkausapua, vaikka viranomaisilla on velvollisuus sitä järjestää.
Kaksi oppilaitosta on joutunut viime aikoina median hampaisiin hylättyään kuurot opiskelijat, jotka olivat läpäisseet pääsykokeet.
– Oppilaitoksen pääsykokeet läpäisseet Oskari Salomaa ja Janita Tiainen ovat rikkoneet hiljaisuuden ja tehneet syrjinnästä ilmoituksen. Salomaan tapaus on menossa syyttäjälle, Alanne kertoo.
Omaisen oikeudet ohitettiin
Julkisten palvelujen saaminen viittomakielellä on vaihtelevaa. Alanne kertoo esimerkin isänsä sairaalahoidosta.
Alanne oli veljensä kanssa merkitty isän lähiomaisiksi, mutta tietosuojan takia sairaalahenkilökunta ei voinut keskustella heidän kanssaan isän voinnista tai muista asioista. Keskustelu olisi pitänyt käydä sähköpostitse, sillä Alanne ja hänen veljensä ovat kuuroja.
Eräs sairaanhoitajista ymmärsi tilanteen ja antoi henkilökohtaisen puhelinnumeronsa, jotta potilaan asioista voitaisiin keskustella tekstiviestitse. Viestinnän ajankohtaisuus tosin oli epävarmaa sairaanhoitajan työvuorojen ja lomien takia.
– Eräänä kesäisenä perjantaiaamuna puhelimeni soi monta kertaa. En voinut vastata siihen, eikä lankapuhelimeen voi jättää tekstiviestejä, Alanne kertoo.
Loppujen lopuksi Alanteen kuuleva tytär otti yhteyttä kertoakseen, että sairaalasta oli soitettu ja kerrottu Alanteen isän kuolleen.
– Oikeuteni ohitettiin täysin, Alanne toteaa.
Suomessa viittomakieltä äidinkielenään puhuvia on 5 000. Heistä monet akateemisesti koulutetut työskentelevät muun muassa kansainvälisissä tehtävissä ja johtoasemissa.
Viittomakieltä käyttää arvioiden mukaan noin 15 000, kun mukaan lasketaan huonokuuloiset sekä kuurojen vanhempien kuulevat omaiset ja ystävät.
Kaisa Alanteen tulkkina oli Susanna Söderlund.
Kuva Tiina Tenkanen
lehti 