Jo kolmen itäisen osavaltion parlamenttiin yltänyt Alternative für Deutschland – Vaihtoehto Saksalle – saavutti Hampurissa 6,1 prosentin kannatuksen eritoten kristillisdemokraattien (CDU) ja pikkupuolueiden, kuten uusnatsien NPD:n, kustannuksella, mutta houkutteli myös ennen demareita ja liberaaleja sekä vähäisessä määrin myös vihreitä ja Linkeä äänestäneitä.
Myös Saksan liittopäiviltä pudonnut ja tappiosta toiseen ajautunut FDP (liberaalit) hyötyi CDU:n heikkoudesta ja jatkaa Hampurin Burgerschaftissa, parlamentissa.
Linken tulos (8,5 prosenttia) on eteläistä Saarlandia lukuun ottamatta korkein läntisissä osavaltiovaaleissa, kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin neljä vuotta sitten. Puolueen lisäkannatus tuli demareilta ja vihreiltä sekä edellisissä vaaleissa äänestämättä jättäneiltä.
SPD on ylivoimaisesti Hampurin suurin puolue (45,7 prosenttia), vaikka menettikin kannatustaan liki kolme prosenttiyksikköä. Suosittu pormestari Olaf Scholz joutuu etsimään hallituskumppanin, sillä puolue jäi kolmen paikan päähän yksinkertaisesta enemmistöstä, joka sillä oli viimeiset neljä vuotta.
Vihreät pitivät asemansa (12,2 prosenttia), lisäystä prosenttiyksikkö, ja nousevat todennäköisesti hallitukseen.
Angela Merkelin kaudella CDU on kärsinyt useita tappioita osavaltiovaaleissa sekä kunnallisvaaleissa suurissa kaupungeissa. Hampurissa tulos on toiseksi huonoin sitten vuoden 1946.
CDU:n päämajassa erityistä huolta aiheuttaa vuoto oikealle, äärikonservatiiviselle ja oikeistopopulistiselle AfD:lle. On ennakoitavissa, että CDU:ssa voimistuu väittely siitä, miten AfD:n etenemistä torjutaan, ryhdytäänkö myötäilemään sen vaatimuksia vai vedetäänkö niihin selvä raja.
Hampurissa oli ensi kertaa äänioikeus myös 16- ja 17-vuotiailla. Tässä ikäryhmässä Linke sai 17 prosentin ja vihreät 16 prosentin kannatuksen.