Olennainen osa Kreikan hallituksen listaa ovat veronkiertoon ja salakuljetukseen iskevät toimenpiteet, joilla aiotaan kerätä 7,3 miljardin euron verotulot, kertoi saksalainen lehti Bild.
Bildin mukaan summasta 2,5 miljardia koostuisi suuryrittäjiltä kerättävistä veroista. Tähän saakka esimerkiksi Kreikan laivanvarustajat ovat onnistuneet pysyttäytymään veronkannon ulkopuolella.
Toiset 2,5 miljardia tulisivat verorästien perimisestä sekä yhtiöiltä että yksityisiltä.
Loput 2,3 miljardia saataisiin iskemällä polttoaineiden ja savukkeiden salakuljetukseen.
Viimeinen sana ”instituutioilla”
Edellä mainittujen toimenpiteiden luulisi tyydyttävän sekä Kreikan luotottajia että Syrizan äänestäjiä. Edelliset hallitukset eivät ole pystyneet ulottamaan verojen keräämistä kaikkein vauraimpiin, mikä on rapauttanut yleistä veronmaksumoraalia.
Perjantaina sovittuun pakettiin kuuluu kuitenkin myös Syrizan äänestäjille vaikeammin nieltäviä osia. Ensinnäkin EU:n komissio, Euroopan keskuspankki (EKP) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) jatkavat yhä Kreikan talouden valvontaa. Niitä ei kuitenkaan enää nimitetä troikaksi, vaan ”instituutioiksi”.
Kreikan hallitus lupasi sopimuksessa myös ”pidättäytyä perumasta toimenpiteitä ja yksipuolisesti muuttamasta politiikkaa ja rakenneuudistuksia tavalla, joka instituutioiden arvion mukaan vaikuttaisi negatiivisesti fiskaalisiin päämääriin, taloudelliseen elpymiseen tai valtiontalouden tasapainoon”.
Nämä sanamuodot voisivat muuten jättää Kreikalle vielä jotain tulkintavaraa, mutta viimeinen sana on yksiselitteisesti ”instituutioilla”.
Yksityistäminen jatkunee
Periaatteessa Kreikan hallitus sai neljän kuukauden jatkoajan valmistellakseen pitemmän aikavälin toimenpiteitään. Sen on kuitenkin kyettävä jo tänään esittämään lista, joka kelpaa luotottajille. Muuten se ei saa jäljellä olevaa 7,2 miljardin euron lainaerää.
Erilaisten ”luotettavien lähteiden” pohjalta on julkisuudessa kerrottu, että Kreikan listalla olisi muun muassa yrityskohtaisten työehtosopimusten luominen. Vaalien jälkeen vasemmistopuolue Syrizan johtama hallitus ilmoitti palauttavansa edellisen hallituksen lakkauttamat valtakunnalliset työehtosopimukset.
Toisten tietojen mukaan Tsiprasin hallitus olisi myös taipunut jatkamaan yksityistämistä.
Ei ole tiedossa, aikooko Tsipras pitää kiinni minimipalkan korottamisesta 751 euroon. Tämän voisi tulkita sopimuksen kieltämäksi ”yksipuoliseksi politiikan muuttamiseksi”. Saman kohtalon voi kokea lupaus ottaa takaisin pois potkittuja julkisen sektorin työntekijöitä.
Ahdas liikkumavara
Joidenkin tietojen mukaan Kreikalta olisi tulossa muutaman liuskan mittainen melko yleisluontoinen paperi. Jos tämä kuitenkin riittäisi lainoittajille, sen tulkinnasta varmaan väännettäisiin kättä vielä pitkään, mutta nyt tapetilla oleva lainaerä vapautuisi.
On selvää, että Tsiprasin liikkumavara on hyvin kapea. Syriza-puolue sallii avoimesti sisällään ryhmäkunnat, ja keskeiset yksityistämishankkeet ovat Syrizan vasemmistoryhmäkuntaan kuuluvan energiaministeri Panagiotis Lafazanisin toimialaa. Lafazanis on ainakin toistaiseksi pitänyt kiinni yksityistämisen jäädyttävästä linjasta.
Liian suureksi tulkittu periksi antaminen kohdannee vastustusta myös Syrizan hallituskumppanin Anelin (Itsenäiset kreikkalaiset) taholta. Puolue on oikeistolainen, mutta se syntyi nimenomaan vyönkiristyksiä ja niin sanottuja pelastuspaketteja vastustavien ei-vasemmistolaisten ryhmästä.
Kreikan sisällä Tsiprasilla on kuitenkin pelivaraa niin kauan kuin enemmistö on sitä mieltä, että hallitus on tosissaan yrittänyt ja saanut tulokseksi huonoista vaihtoehdoista vähiten huonon.
Toistaiseksi on näyttänyt siltä, että enemmistön mielestä Tsiprasin hallitus on palauttanut kreikkalaisten omanarvontunnon ja päässyt sanelun kohteen sijasta tasavertaisen neuvottelijan asemaan. Tsiprasin lista ja luotottajien reagointi siihen antavat tällä viikolla viitteitä siitä, vieläkö tämä käsitys kestää.
uutiskirje 