Kreikan hallitus jätti tiistaina lupaamansa listan toimenpiteistä, joiden tarkoitus on täyttää perjantaina tehty sopimus luotottajien kanssa.
Euroryhmä käsittelee asiaa tänään iltapäivällä. Jos se hyväksyy Kreikan listan, saa Kreikka neljän kuukauden jatkoajan lainaohjelmalleen ja 7,2 miljardin euron lainaerä vapautuu maksettavaksi.
EU:n komissiolle Kreikan lista kelpaa. Se julkisti tiistaina iltapäivällä euroryhmälle kirjeen, jossa se sanoo listan olevan ”riittävän kattava” lähemmän tarkastelun pohjaksi.
Erityisesti komissio kiittää Kreikan sitoutumista veronkierron ja korruption vastaiseen taisteluun sekä hallinnon modernisoimiseen. Se kiittää myös listassa mainittua sitoutumista Kreikan tilastoviraston itsenäisyyden kunnioittamiseen.
Ennakkoarvioiden mukaan myös euroryhmä kelpuuttaisi Kreikan listan.
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble kehottaa Handelsblatt-lehden mukaan Saksan liittopäiviä hyväksymään Kreikka-sopimuksen ensi perjantaina pidettävässä äänestyksessä.
Myös Suomelle Kreikan lista riittää.
Yksityistämisiä ei peruta
Kreikka antoi vastauksensa valtiovarainministeri Gianis Varoufakisin kirjeessä euroryhmälle. Odotusten mukaisesti veronkiertoon puuttuminen on yksi keskeisistä kohdista toimenpideohjelmassa.
Tästä sen enempää kuin muistakaan kohdista ei esitetä täsmällisiä lukuja. Ennakkotiedot maanantaina kertoivat, että suitsimalla veronkierto ja korruptio sekä polttoaineiden ja tupakan salakuljetus hallitus pyrkisi saamaan valtion kassaan 7,3 miljardia euroa.
Yksi kiistanalaisimmista kysymyksistä on ollut yksityistäminen. Tässä Kreikka on taipunut euroryhmän vaatimuksiin ja lupaa, ettei jo tehtyjä yksityistämisiä peruuteta. Sen sijaan hallitus aikoo ”tarkastella” uudelleen vielä suunnitteluvaiheessa olleita yksityistämisiä.
Vaalien jälkeen päähallituspuolue Syriza lupasi palauttaa työehtosopimukset. Maanantain uutisvuotojen mukaan se olisi luopunut tästä ja tyytynyt yritystasoisiin sopimuksiin. Varoufakisin paperissa kirjaus on tulkinnanvaraisempi: hallitus lupaa suunnitella ”uuden, joustavuuden ja oikeudenmukaisuuden tasapainottavan lähestymistavan” työehtosopimuksiin.
Hallitus haluaa edelleen korottaa minimipalkkaa, mutta tehdä sen ”aikaa myöten” ja ”kilpailukyvyn sekä työllisyyden takaavalla tavalla”. Päätökset asiasta tehdään konsultoimalla sekä luotottavia ”instituutioita” (EU, EKP ja IMF) että lisäksi Kansainvälistä työjärjestöä ILO:a.
Terveydenhoito vakuuttamattomille
Hallitus kertoo vaalilupaustensa mukaisesti puuttuvansa Kreikan humanitaariseen kriisiin. Se aikoo pysäyttää kriisin vuoksi talousvaikeuksiin joutuneiden häädöt ja suoda julkisen terveydenhoidon myös vakuuttamattomille. Toimenpiteet luvataan kuitenkin tehdä niin, että niillä ”ei ole negatiivista vaikutusta valtiontalouteen”.
Julkisen sektorin palkkoja ei aiota enää leikata, mutta kokonaispalkkasummaa ei nosteta.
Kirjeessä on joukko toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään ennenaikaista eläkkeelle menemistä. Itse eläkeiästä ei suoraan sanota mitään, mutta 50–65-vuotiaille luvataan kohdistaa apua työelämässä pysymiseksi.
Hallintojärjestelmä aiotaan uudistaa. Ministeriöiden määrä vähennetään 16:sta 10:een. Ministerien, kansanedustajien ja korkeimpien virkamiesten etuuksia leikataan.
Kirjeessä ei mainita kriisin aikana erotettujen julkisen sektorin työntekijöiden takaisinottamista. Syriza-lähteiden mukaan tämä on kuitenkin jo otettu budjetoinnissa huomioon.
uutiskirje 
