KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Raportti: Ulkomaalaisten säilöönottojen perusteluissa pahoja puutteita

Metsälän vastaanottokeskuksen yhteydessä on 40-paikkainen suljettu säilöönottoyksikkö.

Metsälän vastaanottokeskuksen yhteydessä on 40-paikkainen suljettu säilöönottoyksikkö. Kuva: Pekka Pajuvirta

Ulkomaalaisia otetaan Suomessa säilöön heikoilla ja rutiininomaisilla perusteilla, selviää Helsingin yliopiston raportista.

Pontus Purokuru
25.2.2015 15.00

Helsingin yliopiston julkaisema raportti ulkomaalaisten säilöönotosta Helsingin käräjäoikeuden piirissä osoittaa ongelmia ulkomaalaislain soveltamisessa.

Ulkomaalaisia otetaan säilöön rutiininomaisesti pakenemisvaaran ja epäselvän henkilöllisyyden perusteella ilman kunnollista arviointia siitä, onko vapauden rajoittaminen tarpeellista.

Ennen uuden säilöönottokeskuksen avaamista säilöönotetut vietiin käytännössä aina ensin poliisin tai rajavartioston pidätystiloihin, jossa säilöönotettuja pidettiin muutamasta päivästä viikkoihin. Säilöönottoa ei ole edeltänyt säännönmukainen terveystarkastus, eikä oikeus ole ottanut huomioon näitä kärsimyksiä ja puutteita.

ILMOITUS
ILMOITUS

Säilöönotetut eivät aina saa tarpeeksi lainopillista tukea. Käräjäoikeus näyttää lähes kyseenalaistamatta hyväksyvän viranomaisten näkemykset säilöönoton tarpeellisuudesta.

Oikeus perustelee säilöönottopäätöksiä niukasti tai ei ollenkaan ja viittaa toimeenpanevien viranomaisten, kuten rajavartioiden ja poliisin, perusteluihin. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa yhdessä muiden tekijöiden kanssa siihen, että tuomioistuinkäsittely on vain muodollisuus.

Tiedot niukkoja

Säilöönottojen määrä on noussut viime vuosina. Kun vuonna 2008 säilöönottoja oli 627, vuonna 2012 niitä oli 1200. Viimeaikaisessa keskustelussa ulkomaalaislain muuttamisesta on viitattu 1500 vuosittaiseen säilöönottoon.

Myös keskimääräinen säilöönottoaika on pidentynyt. Vuonna 2003 ulkomaalaisia pidettiin Metsälän säilöönottoyksikössä keskimäärin noin 10 päivää. Vuonna 2012 keskimääräinen säilöönottojakso oli noin 32 päivää.

Raportin tehneet Magdalena Kmak ja Aleksi Seilonen kirjoittavat, että Suomen ulkomaalaislakia ja säilöönottokäytäntöjä koskeva tutkimus on niukkaa, eikä ulkomaalaisten säilöönottoa juuri nähdä poliittisena kysymyksenä lukuun ottamatta joidenkin kansalaisjärjestöjen mielenilmauksia.

Tutkijat huomauttavat, että Euroopan Unionin perusoikeusvirasto FRA on maininnut Suomen esimerkkinä maasta, jossa alle yksi prosentti viranomaisten tekemien säilöönottojen tuomiostuinkäsittelyistä johtaa säilöönotetun ulkomaalaisen vapautukseen. Myös Amnesty International on arvostellut Suomea muodollisesta ja automaattisluontoisesta säilöönottokäytännöstä.

Kansan Uutiset haastatteli tutkijoita sähköpostitse. Tutkijat vastasivat kysymyksiin yhdessä.

Tutkimuksenne mukaan ulkomaalaislakia tulkitaan tavalla, joka rinnastaa säilöönotettavat rikollisiin. Voitteko avata tätä huomiota?

– Ulkomaalaisten säilöönottokäytäntö periytyy pitkälti rikosoikeuden pakkokeinoista. Säilöönottoa valvoo sama tuomioistuin, joka valvoo rikollisiin käytettäviä pakkokeinoja. Säilöönotettuja voidaan myös väliaikaisesti säilyttää putkissa ja poliisivankiloissa.

– Ulkomaalaislaki antaa oikeuden säilöönottoon, jos on aihetta epäillä, että ulkomaalainen tulee tekemään rikoksen Suomessa. Tätä sovelletaan myös henkilöihin, joita ainoastaan epäillään eikä ole tuomittu rikoksesta. Käytäntö tekee ei-kansalaisten vapaudesta vähemmän arvokasta kansalaisten vapauteen nähden.

Osaatteko arvioida, miksi kysymys ulkomaalaisten säilöönotosta ei ole politisoitunut Suomessa?

– Säilöönotetut ulkomaalaiset on suljettu ulos yhteiskunnasta sekä fyysisesti että tilanteidensa kannalta. Suurin osa heistä karkotetaan Suomesta, eivätkä karkotetut käynnistä valitusmenettelyjä.

– Lisäksi Suomessa ei ole vahvaa perinnettä oikeusjutuista, joilla puolustetaan perustuslain takaamia perusoikeuksia.

– Säilöönotetut eivät myöskään äänestä vaaleissa.

Kirjoitatte raportissa, että säilöönottoyksikköjen olot ovat usein huonommat kuin tavallisissa vankiloissa. Mitä tarkoitatte?

– Tarkoitamme tässä kohtaa kansainvälistä tilannetta, emme niinkään Suomea. Vankilat ovat yleensä hyvin säädeltyjä ja niissä on ainakin jossain määrin tarkoitus vangitsemisen ja rankaisemisen lisäksi palauttaa henkilö yhteiskuntaan. Tällainen tarkoitus puuttuu säilöönottoyksiköistä. Niiden tarkoitus on sulkea henkilö pois yhteiskunnasta, jotta hänet voidaan poistaa maasta.

– Vankilatuomion tarkoitus on yleensä vangitulle hyvin selkeä, kun taas säilöönotetut eivät tavallisesti ole syyllistyneet rikoksiin ja heidän on vaikea ymmärtää vankeutensa tarkoitusta. Lisäksi, toisin kuin vangit, säilöönottoyksiköissä säilytettävät ihmiset eivät tiedä, kuinka pitkään heitä pidetään säilössä. Tämä tekee säilöönotosta psykologisesti raskasta.

– Lisäksi säilöönottoyksiköissä on liikaa ihmisiä niiden kokoon nähden ja niissä turvaudutaan väliaikaisjärjestelyihin, kuten sotilastiloihin tai kontteihin. Tämä koske esimerkiksi Italiaa ja Kreikkaa.

Miten säilöönottokäytännöt ovat muuttuneet muualla maailmassa viime vuosina? Miten Suomen säilöönottotapa vertautuu muihin maihin?

– Länsimaissa on 1990-luvulta lähtien otettu yhä enemmän ihmisiä säilöön rajakontrollin ylläpitämiseksi. Esimerkiksi Yhdysvallat kaksinkertaisti säilöönottopaikkansa ja säilöönotoista sekä karkotuksista vastaavan henkilökuntansa vuosien 1995 ja 2001 välillä.

– Jotkin maat, kuten Australia, ottavat säilöön käytännössä jokaisen ulkomaalaisen, joka tulee maahan ilman oleskelulupaa. Toiset maat kriminalisoivat ulkomaalaislain rikkomisen ja käyttävät sitä perusteena säilöönotolle.

– On myös trendinä ulkoistaa säilöönotto rajanaapureille tai saarialueille, kuten EU tekee Libyassa, Turkissa ja Ukrainassa, Yhdysvallat Guatemalassa ja Guamassa ja Australia Joulusaarella, Indonesiassa ja Naurussa.

– Ainakin Suomi ja Ruotsi ovat lähestyneet säilöönottoa sosiaalityön näkökulmasta, eli säilöönottoyksikkö muistuttaa vastaanottokeskusta sillä erolla, että säilöönotetut eivät voi lähteä alueelta. Nyt käsittelyssä olevalla ulkomaalaislain muutoksella Suomi näyttää siirtyvän sosiaalisesta näkökulmasta käytäntöön, joka korostaa turvallisuutta ja kontrollia.

Miten säilöönotettujen tilannetta voisi parantaa?

– Viranomaisten ja erityisesti oikeuden tulisi kiinnittää enemmän huomiota päätösten perusteluihin ja ilmaista selkeästi jokaisen kohdalla, miksi henkilö otetaan säilöön. Tämä mahdollistaisi keskustelun siitä, ovatko säilöönotot perusteltuja ja oikeutettuja. Perustelujen pitäisi aina sisältää syyt siihen, mikseivät muut turvaamistoimet riitä. Perusteluksi ei riitä, että henkilöä ollaan karkottamassa.

– Mahdollisuus käyttää poliisivankiloita säilöönotossa pitäisi rajoittaa hyvin lyhyeksi. Kapasiteettiongelmat eivät lainkaan kelpaa syyksi käyttää vankiloita ja tästä mahdollisuudesta pitäisi luopua kokonaan.

– Suomi vaikuttaa pitävän kiinni utopiasta, jossa maahantulo on täydellisesti kontrolloitavissa. Suomessa on niin vähän maahantulijoita, että näin tiukka kontrolli vaikuttaa liialliselta etenkin EUn sisärajojen osalta.

– Ulkomaalaisten säilöönotossa ei pitäisi olla kysymys yleisestä turvallisuudesta. Yleistä turvallisuutta koskevat uhat pitäisi käsitellä rikosoikeudellisin keinoin, jotka koskevat yhtäläisesti kaikkia.

Tutkimuksen aineisto on vuodelta 2013. Tutkimusraportin voi lukea Helsingin yliopiston sivuilla.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi elokuussa KU:lle, että edessä on poikkeuksellisen vaikea neuvottelukierros.

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään