Puolueet haikailevat myös päätöstä Horneteja korvaaviin hankintoihin, joiden kustannukset liikkuvat 5–10 miljardin luokassa puhujasta riippuen. Pääministerin paikkaa tavoitteleva keskusta haluaa linjaukset korvaavista hankinnoista jo ensi hallituskaudella.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie torjuu määrärahakorotukset. Hän pitää kummallisena, että puolustusmäärärahoista tehtäisiin sitova päätös toisin kuin muista määrärahoista.
Asevarainen maanpuolustus on kovassa kurssissa suomalaisessa puolustuspoliittisessa keskustelussa. Suomen arvolistalla pitää olla ykkösenä kehitysyhteistyö, siviilikriisinhallinta ja tämän jälkeen osallistuminen kriisien hallintaan.
Lapintie antaisi eduskunnalle nykyistä enemmän päätösvaltaa kriisinhallintaan osallistumisesta. Hän arvioi kriisinhallinnan linjausten nousevan hallitusneuvotteluissa. Lapintien mukaan eduskunnalla tulee olla valta päättää kulloiseenkin operaatioon annettavasta määrärahasta.
Suomen ja Ruotsin
yhteistyöstä lisäarvoa
Suomen ja Ruotsin rauhanajan puolustusyhteistyön lisäämisestä vallitsee laaja yhteisymmärrys puolueiden kesken. Sen sijaan kriisien tai sodan aikaiseen yhteistyöhön suhtaudutaan varovaisemmin. Linjauksia tehtäneen hallitusneuvotteluissa.
Lapintie näkee Suomen ja Ruotsin rauhanajan puolustusyhteistyössä paljon opittavaa. Hän arvostaa Ruotsin otetta kansainvälisessä yhteistyössä, toimintaa rauhanvälittäjänä ja ihmisoikeuksien puolustajana.
– Rauhanajan yhteistyöllä voidaan lisätä vakautta Itämeren alueella ja Pohjoismaissa. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on vaihtoehto myös Nato-yhteistyölle, Lapintie muistuttaa.
Lapintie pitää järkevänä selvittää mahdollisuuksia yhteishankintoihin ja jopa yhteiskäyttöön sen sijaan, että Suomi yksin panostaa vanhenevan laivaston ja ilmavoimien miljardihankintoihin.
Kustannussäästöjä syntyy myös asevelvollisuusajan lyhentämisestä. Lapintie esittää Siilaksen työryhmän mallin mukaisesti neljän kuukauden asevelvollisuutta. Muista puolueista tälle ei tule tukea. Puolustusministeri Carl Haglundin mukaan asevelvollisuuden lyhentäminen jopa romahduttaisi puolustuksen.
– Neljän kuukauden asevelvollisuuteen voidaan edetä pienillä askelilla. Tästä syntyy myös armeijan tarvitsemia säästöjä, Lapintie sanoo.
”Nato-selvityksiä
on jo pilvin pimein”
Lapintie torjuu erillisten Nato-selvitysten tekemisen, jota etenkin kokoomus ja RKP ajavat. Pääministeri Alexander Stubb pitää suurena virheenä hallitusohjelman kirjausta, jolla Kataisen hallitus linjasi kielteisen kannan Suomen Nato-jäsenyyden hakemiseen. Tämä kirjaus tehtiin Vasemmistoliiton vaatimuksesta.
– Erilliselle Nato-selvitykselle ei ole mitään tarvetta. Suhdetta Natoon on linjattu useissa yhteyksissä. Näköjään selvityksissä ei ole saatu oikeaa vastausta. Kokoomuksella on kova kiire muuttaa kansalaisten Nato-kielteinen kanta, Lapintie toteaa.